Keskustan kansanedustaja Mikko Savola korostaa puheessaan Pohjanmaan syöpäyhdistyksen syyspäivillä, että turvallisuus ei tarkoita pelkästään puolustusvoimia, poliisia tai rajavartiolaitosta.
”Se on sitä, että ihminen voi luottaa saavansa apua ja tukea silloin, kun elämä yllättäen kääntyy vaikealle polulle. Se on luottamusta siihen, että sairastuessaan, kohdatessaan taloudellisen ahdingon tai menettäessään läheisen, ihminen ei jää yksin. Se on sitä, että on luottamus yhteiskuntaan ja siihen, että kaikkein heikoimmasta pidetään huolta, kun omat siivet eivät kanna. Ja se on sitä, että saa uuden mahdollisuuden, jos on tehnyt virheen ja käynyt pohjalla.
Juuri tämä luottamus tekee Suomesta maan, jota halutaan puolustaa ja jossa ihmiset kokevat tulevaisuuden merkitykselliseksi.
Siksi sosiaalinen turvallisuus ja kova turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Ei ole maanpuolustustahtoa ilman luottamusta omaan yhteiskuntaan. Ja toisinpäin: ilman kykyä puolustaa tositilanteessa itseämme meiltä puuttuu vakuutus, joka takaa sen, että voimme taata itsemääräämisoikeuden säilymisen myös siinä tilanteessa, jossa vihamielinen taho meidän turvallisuuttamme uhkaa.”
Savola kertoi kokemuksistaan Ukrainassa: ”Viime kevään matkalla kävin tutustumassa Kiovassa lasten sairaalaan, jota Venäjän ohjukset olivat vain hetkeä aikaisemmin pommittaneet. Näin omin silmin käytäviä, joissa vielä vähän aiemmin lapset olivat odottaneet hoitoa. Näin romahtaneita ja kattoja seiniä, rikkinäisiä ikkunoita ja henkilöstön kasvoilta vakavan kuvauksen siitä kuinka he yrittivät tehdä ja tekivätkin parhaansa lähes mahdottomissa oloissa.
Tuossa hetkessä konkretisoitui kaksi asiaa. Ensinnäkin: ilman kovaa turvallisuutta ei ole mitään muuta turvallisuutta. Jos yhteiskunta joutuu pommitusten alle tilanteessa, missä vihollinen on täysin piittaamaton kansainvälisestä oikeudesta, kohdistaen iskut siviileihin ja siviilien terveydenhuoltoon.
Opin myös, että kriisissäkään ei saa unohtaa heikoimpia. Juuri silloin lapset, vanhukset, sairaat ja haavoittuvat tarvitsevat kaikkein eniten huolenpitoa. Meillä on tästä kokemusta 80-vuoden takaa. Ukrainalla tämä kaikki on nyt käynnissä ja se tulee olemaan osa heidän arkeaan seuraavat 80-vuotta.”
Hyvä terveydenhoito on osa turvallisuutta. Savola kertoi kokemuksistaan syöpää sairastavan läheisenä ja siitä kiitollisuuden tunteesta, kun läheinen sai hyvää hoitoa. Puheen lopussa Savola kiitteli Pohjanmaan syöpäyhdistystä sen tekemästä tärkeästä työstä.
”Te Pohjanmaan Syöpäyhdistyksessä teette erinomaista ja välttämätöntä työtä. Te olette perustettu jo vuonna 1956. Sen jälkeen olette rakentaneet tukiverkoston, johon tänään kuuluu jo noin 13 000 jäsentä. Teidän toimipisteenne Vaasassa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Pietarsaaressa sekä lukuisa joukko paikallisosastoja takaavat, että apua ja verkostoja on lähellä.
Yhdistyksen työn kirjo on valtava. Terveysneuvontaa, psykoterapiaa, kuntoutusta, vertaistukea, kotisaattohoitoa ja jopa taloudellista apua potilaille. Harva yhdistys kantaa näin kokonaisvaltaista vastuuta. Erityisesti palliatiivinen hoito ja kotisaattohoito ovat palveluita, joiden arvoa ei voi mitata euroissa. Ne antavat ihmisille ja perheille arvokkuutta ja turvaa elämän viimeisissä vaiheissa.”
