Puolustusvaliokunnan keskustalaiset jäsenet Savola ja Räsänen: Turvallisuus on koko Suomen yhteinen asia – puolustusselonteko antaa pohjan tuleville vuosille ja edellyttää konkreettisia toimia
Keskustan kansanedustajat, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola ja jäsen Hanna Räsänen korostavat, että tänään eduskunnan puolustusvaliokunnassa käsitelty puolustusselonteko antaa tärkeän suunnan Suomen turvallisuuspolitiikalle, mutta sen tavoitteet vaativat tuekseen konkreettisia päätöksiä ja riittäviä resursseja.
”On tärkeää, että puolustusselonteko käsitellään koko eduskunnan voimin laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Kansallinen puolustus ja turvallisuus ovat koko kansan yhteinen asia. Parlamentaarisuus takaa päätöksille jatkuvuuden ja luottamuksen”, Savola toteaa.
Puolustusselonteossa linjataan, että Suomen on nostettava puolustusmäärärahat pysyvästi Naton tavoitetasolle. Savolan mukaan uskottava puolustus edellyttää vahvaa kansallista puolustusta osana puolustusliitto Natoa, koko maan kattavaa laaja-alaista varautumista sekä pitkäjänteistä rahoitusta.
“Koko Suomen puolustaminen perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin. Myös koko Suomen kriisivalmiuden on oltava ajan tasalla – palvelut ja huoltovarmuus on taattava jokaisessa maakunnassa”, korostavat Savola ja Räsänen.
Selonteon linjaukset tukevat Keskustan kokonaisturvallisuuden näkemystä, jossa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus muodostavat yhden, kiinteän kokonaisuuden.
Asuttu Suomi on turvallinen Suomi. Väestön, elinvoiman ja peruspalveluiden säilyminen eri puolilla maata muodostaa perustan koko maan turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle”, Räsänen sanoo.
Hybridivaikuttaminen ei tunne rajoja. Se kohdistuu yhteiskuntamme heikoimpiin kohtiin ja vaatii jatkuvaa valppautta sekä viranomaisten yhteistyötä. Vaikutukset näkyvät erityisesti sisäisen turvallisuuden alueella, Poliisissa ja Rajavartiolaitoksessa. Tämä ei ole enää teoreettinen uhka, vaan osa arjen varautumista”, Räsänen painottaa.
Turvallisuuspolitiikka edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua, mutta myös kykyä nopeisiin päätöksiin muuttuvassa maailmantilanteessa.
“Turvallisuustilanne Euroopassa on vakava. Ukrainan sota on kestänyt yli kolme vuotta ja Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan, joka vaatii varautumista ja resursseja. Suomen tulee olla jatkossakin aktiivinen turvallisuutta tuottava Naton jäsenmaa ja edellyttää kaikilta liittokunnan jäsenmailta vastaamista yhteisen puolustuksen tavoitteisiin. Ukraina tarvitsee niin ikään tukeamme niin kauan kuin tarve on”, Savola muistuttaa.
“Turvallisuus on koko Suomen yhteinen asia. Puolustusselonteko antaa suunnan, ja sen linjaukset on vietävä käytäntöön. Tarvitsemme kattavaa varautumista, vahvaa huoltovarmuutta, riittäviä puolustusmäärärahoja ja ennen kaikkea koko maan puolustamista – yhdessä, parlamentaarisesti ja vastuullisesti”, päättävät Savola ja Räsänen yhteisesti.
