Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa runsaat kaksi vuotta. Etelä-Pohjanmaalla jo valmistelut takkusivat. Lopulta saatiin jonkinlainen yhteisymmärrys, että lähdetään 1+7 mallilla, jolloin sotekeskukset sijoittuivat suhteellisen tasaisesti koko alueelle.
Organisaation luomisessa oli omat vaikeutensa, koska ns. johtajien ja esihenkilöiden tehtäviin tuntui olevan tunkua.
Runsaan kahden vuoden toiminta-aikana on saatu kerättyä 106 miljoonan alijäämät.
Lisäksi kuluvan vuoden talousarviossa ennakoidaan 27 miljoonan alijäämää. On epäiltävissä, että alijäämä tulee alkamaan kolmosella, kun on seurannut aluevaltuusto-ehdokkaiden mainontaa lähipalveluiden puolustamisesta. Harvassa mainoksessa on ollut sanaakaan toiminnan järkeistämisestä.
Mainoksia lukiesani olen pohtinut, että kuinka moni ehdokas on lukenut edellisen Marinin hallituksen valmistelemaa ja eduskunnan hyväksymää hyvinvointialueista annettua lakia, joka on tänäänkin vielä voimassa. Saman kysymyksen voisi esittää myös nykyisen valtuuston jäsenille.
Ao. lain 123 pykälän a) -kohdan mukaan Valtionvarainministeriö voi käynnistää hyvinvoitilalueen arviointimenettelyn, jos
Hyvinvointialue ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämään 115 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa.
Pykälän 115 toinen momentti määrittelee alijäämän kattamisesta siten, että sen tulisi tapahtua 2 vuodessa eli vuoden 2026 loppuun mennessä.
Pykälä 122 määrittelee Valtiovarainministeriön toimenpiteet alueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. E-P:n alueella päätökset ovat olleet sen suuntaiset, että arviointimenettelyyn joutuminen lienee väistämätöntä.
Tällöin Helsingin herrat ja rouvat arvioivat alueen edellytyksiä selviytyä tehtävistään.
Siinä ei auta itku eikä hammasten kiristys, kun he tekevät arvionsa.
Aluevaltuuston on sitten käsiteltävä arviointiryhmän ehdotus. Tuo päätös on saatettava ministeriön tietoon, joka tekee mahdolliset jatkotoimenpiteet.
Valtuuston valintamahdollisuudet siinä vaiheessa lienevät minimissään. Sillä edessä voi siintää hyvintointialue- ja maakuntajakolain 6 §:ssä mainittu ehdotus alueen muuttamisen vireillepanosta. Toivottavasti järki voittaa, ettei siihen koskaan jouduttaisi.
Kaikkien näiden alijäämien keskellä on tullut mieleen sotekonsultti ja keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen toteamus eräässä lehdessä, jossa hän toteaan mm. ”Tämä on karmein aluekehityksen uudistus, mikä on Suomessa ikinä tehty. Kepu ajoi soten läpi, mutta veti tapin omilta maaseutualueiltaan. Demarit hylkäsivät Tampereen.”
Ei tainnut Korhonen tässäkään kannaotossaan ihan väärässä olla.
Raimo Vistbacka
Varatuomari
Valtiopäiväneuvos
