Kansanedustaja Antikainen: PISA-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuoden 2022 PISA tutkimuksen tulokset viime viikolla. Pisa-tulokset ovat heikentyneet Suomessa jälleen kerran. Laskua on kaikissa mitatuissa oppiaineissa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Kansanedustaja Sanna Antikainen (PS) pitää tilannetta vakavana.

• PISA tulokset ovat olleet laskussa Suomessa vuodesta 2006 lähtien. Laskusuunta on siis ollut tiedossa jo kauan ja perussuomalaiset on ollut huolissaan laskevasta trendistä useaan otteeseen viimeisten hallituskausien aikana. Olemme esittäneet huolemme perustaitojen rapautumisesta jo vuosia, mutta edellinen opetusministeri Li Andersson (vas) viittasi kintaalla näille huolille ja tässä on tulos, Antikainen ihmettelee.

Antikaisen mukaan ongelmat ovat niin suuria, etteivät ne myöskään pelkillä lisäresursseilla häviä, vaikka niitäkin tarvitaan ja hallitus vahvistaakin opetuksen rahoitusta. Monet asiantuntijat tunnustavat, että viime vuosina tehdyt perusopetukseen tuodut uudistukset ovat epäonnistuneet.

• On selvää, että ylioptimistiset suunnitelmat inkluusiosta eivät toimi kaikille. Itseohjautuvuus on myös asia, jota lapset ja nuoret vasta harjoittelevat. Myös avoimissa oppimisympäristöissä on ongelmia.

• Tämä hallitus tunnistaa perusopetuksen haasteet. Se kokoaa laajasti tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeet. Tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Tarvittavat lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet valmistellaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi hallitus panostaa 200 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen, mikä on enemmän kuin edellisen hallituksen aikana, Antikainen muistuttaa.

Viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta käy myös ilmi, että nuorten mukaan työrauha Suomessa esimerkiksi matematiikan tunneilla on selvästi huonommalla tasolla kuin OECD-maissa keskimäärin.

• Opettajilta on viety auktoriteetti ja keinot puuttua häiriöihin, joka on ymmärrettävästi heikentänyt opettajien motivaatiota. Jo vuoden 2018 OAJ:n teettämän työolobarometrien mukaan opettajien työssäjaksamisessa oli tapahtunut muutos huonompaan. Noin puolet opettajista pohti työn vaihtamista. Perusopetuksen opettajien rekrytointihaasteet korostuivat väestöpohjaltaan haastavammilla alueilla.

• On aika palauttaa opettajille auktoriteetti ja antaa heille ne työkalut, joilla he voivat taata tuntirauhan opetuksen mahdollistamiseksi. Hallitus onkin kirjannut ohjelmassaan, että opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan vahvistetaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana, Antikainen sanoo.

Antikaisen mukaan PISA-tuloksista keskustelussa on selkeästi yritetty vältellä koulujen eriytymisilmiötä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompaa menestystä oppimisessa.

• On selvää, että vaikka maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu ja heikommat oppimistulokset eivät yksistään selitä PISA-tulosten romahdusta, on niillä kiistatta vaikutus tuloksiin. Esimerkiksi lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna, Antikainen sanoo.

Tutkijoiden Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan raportti koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä julkaistiin vuonna 2021. Siitä ilmeni muun muassa, että vaikka joissakin tapauksissa maahanmuuttajataustaisen oppilaan vanhempi oli suorittanut suomalaisen peruskoulun, oli heidän lapsiensa sanavarastot silti yhä suppeat.

• On kaikkien edun mukaista, että huomiota kiinnitetään jatkossa enemmän suomen kielen opiskeluun. Juurisyyt eivät saa jäädä huomioimatta. Ongelmiin on osattava tarttua eikä pelätä leimautumista, muuten teemme karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle. Hallitus onkin kirjannut, että suomi toisena kielenä opetuksen toimivuutta arvioidaan.

Antikainen ottaisi mallia Virosta, joka on Pisa-osaamisalueilla ohittanut Suomen ja on yksi koulutuksen kärkimaa.

• Syy Viron menestykseen löytyy ainakin homogeenisesta kulttuurista ja traditionaalisesta opetustavasta, jossa opettaja on yhä ohjaavassa ja jopa määräävässä roolissa ja perinteisemmät oppimismenetelmät edelleen keskiössä. Muistutettakoon, että mallina aiemmin Virolle toimi Suomi. Jotta perustaitojen osaaminen voidaan turvata, on tämä hallitus kirjannut ohjelmaansa, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kasvatetaan kolmella vuosiviikkotunnilla. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Joten siinä mielessä olemme jo vanhan Suomen ja Viron tiellä ja se on hyvä alku parempaan oppimiseen.