Enemmistö 16–74-vuotiaista naisista ja 18—74-vuotiaista miehistä on joskus elämässään kokenut jotakin väkivallan muotoa.
Lähisuhteessa joka kolmas nainen ja noin joka kuudes mies on kokenut väkivaltaa. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen ”Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021” -raportista.
Väkivaltaa kohdanneet käyttävät kiitettävästi kolmannen sektorin tarjoamia palveluja. Valtioneuvoston selvityksen mukaan jopa joka kymmenes hakee apua kolmannelta sektorilta. Se on enemmän kuin sosiaalipalveluilta.
Kokoomusjohtoinen hallitus lopettaa sovittelun lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Tämä on tärkeä edistysaskel. Samalla hallitus kuitenkin valmistelee leikkauksia kolmannen sektorin järjestöille, jotka muun muassa tarjoavat lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille monipuolisesti erilaisia tukitoimia ja neuvontaa.
Järjestöt täydentävät julkista palvelua ja tarjoavat myös sellaisia palveluja, joita sosiaali- ja terveyspalveluilla ei ole resursseja tehdä. Suunnitellut leikkaukset voivat aiheuttaa sen, että järjestöillä ei ole enää nykyisen kaltaisia mahdollisuuksia kouluttaa vapaaehtoisia, luoda turvallista tilaa ja tarjota apua silloin, kun julkinen sektori ei pysty sitä tarjoamaan. Järjestöiltä leikkaaminen voi pahimmillaan luoda lisääntyvää painetta julkiselle sektorille ja ruuhkauttaa palveluntarjonnan. Velkaantumisen kasvu on taitettava ja hyvinvointiyhteiskunta pelastettava, mutta myös varmistettava, ettei tuhota sellaisia malleja, jotka tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle.
”Lähisuhdeväkivallan sovittelun lopettaminen on askel oikeaan suuntaan. Lähisuhdeväkivallan uhrille kuuluu kuitenkin sekä oikeus oikeudenmukaiseen oikeusprosessiin että oikeus riittäviin tukipalveluihin. Palveluiden rahoituksesta on huolehdittava, jotta uhrit eivät jää yksin”, sanoo Kokoomusnaisten puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen.
Me Kokoomusnaiset näemme velkaantuneen valtiontalouden tasapainottamisen ehdottoman tarpeellisena, mutta vetoamme hallitukseen, että turvaamme lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tuen säilyttämällä Naisten Linjan, Rikosuhripäivystyksen ja sote-järjestöjen rahoituksen sellaisella tasolla, että ne pystyvät jatkossakin tarjoamaan ja turvaamaan palveluita niitä tarvitseville ja täydentämään julkisen sektorin palveluita.
