Pirjo Jaatinen/ J-Pnews
Töysä
Tervehdys Lopotista! Eli Töysässä Keskustien varrella la 12.07.2025 klo 12.00-14.00 kävellään oppaan johdolla ja tutustutaan lähinnä 1900-luvun Töysän yritysryppääseen Keskutiellä.
Yleisötapahtumassa kuljetaan oppaan johdolla Töysän Keskustiellä Lopotin kaupungissa. Oppaan johdolla kierroksella kuullaan tarinoita ja historiaa Lopotista. Lisäksi kiertokävelyllä kohdataan Lopotissa liikkuneita ihmisiä. Muinaishistoria, Suomen sota ja evakot vilahtavat tarinoissa, mutta pääaiheena on Lopotin yritykset ja kaupat ihmisineen lähinnä 1900-luvulla. Kiertokävely alku- ja päätepiste on Töysän Nuorisoseuran talo.
Miksi Lopotti?
Töysässä on Lopotin kaupunki nykyisen Keskustien varrella. Siellä oli kauppoja ja yrityksiä, kauppiaita ja yrittäjiä perheineen. Kaupat, tehtaat, verstaat ja yritykset olivat sijoittuneet nykyisen Keskustien varteen. ”Talot oli rakennettu vieri viereen tien varteen kaupunkimaisesti”, sanoo roolihenkilö Anne Källin käsikirjoittamassa ja Janne Vuorelan ohjaamassa näytelmässä ”Heinosen sillalla” (esitettiin joulukuussa 2024). Näytelmän aiheena oli mennyt Lopotti.
Yritykset ovat kadonneet (paitsi kenkätehdas), osa rakennuksista on palanut, purettu tai siirretty muualle. Syntyi tarve tutustua Lopotin kaupunkiin tarkemmin; tehdään se kiertokävelynä oppaan johdolla.
Sisältö
Tarinat ajoittuvat lähinnä 1900-luvulle. Muinaishistoriaa kuullaan yhden pysähdyksen verran. Suomen sodasta Töysänjoen ja Pennalamäen kohdalla kerrotaan lyhyesti.
Lopotissakin asui väliaikaisesti Karjalan evakkoja, – heitäkin kohdataan. Alueella sijaitsi yrityksiä ja yrittäjät asuivat perheineen alueella. Yrittäjäperhe asui yrityksensä kanssa samassa rakennuksessa tai asuintalo sijaitsi vieressä. Lopotissa liikkui yrittäjien ja kauppiaiden lisäksi työntekijöitä ja asiakkaita.
Matkalla tapaamme kauppojen asiakkaita. Liikkuupa siellä Töysän kunnan esimieskin, hänhän oli mm. sähköistämässä Töysää ja hoitamassa evakoille asuintiloja. Lopotin miehistä moni oli töitä suutarinverstaalla, oli omistajana tai palkollisena. Kun verstaalla työaika päättyi, suuntasi jotkut pelaamaan korttia Ojalan kämpälle.
Jotkut miehet menivät Töysänjoen rantaan kalastamaan ja loppukesästä rapuja pyytämään. Kauppiaiden ja suutarien lisäksi Lopotissa työtä ja tuloja toivat vuokralaiset, pyykinpesu, kahvilat, valokuvaus, ompelu, taksi, kellojenkorjaus, tukanleikkaus, elokuvateatteri ja leipomo. Näistä ammattien harjoittajista kuullaan tarinaa kierroksella.
Kävelykierros palaa Nuorisoseuralle. Mennään saliin katsomaan Töysän Nuorisoseuran kruununhäätanssijoiden esittämä ”Anelman polkka”. Sen jälkeen on Loppuhoijakka, johon yleisön toivotaan osallistuvan.
Salissa on nähtävillä Töysä-Seura ry:n omistamia valokuvia Lopotista. Töysän muinaispukuihin, pitäjäpukuihin ja Töysässä valmistettuihin Ohei-kypäriin voi tutustua Nuorisoseuran talolla. Tanssin jälkeen salissa kuullaan töysäläisen kuoron esittämä laulu (johtajana Ritva Sorila), jonka on säveltänyt Risto Lehtinen ja sanoittanut Ritva Sorila.
Salilta siirrytään kahvioon nauttimaan töysäläiset korppukahvit. Yleisöllä on mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun korppujen lomassa. Kahviossa yleisöllä on mahdollisuus ilmoittautua Lestin heittoon.
Mitä jää pois?
Paljon jää kertomatta. Oppaat ovat rajanneet aiheita ja tarinoita. Kävelykierroksella kuullaan pieni osa tarinoita, – sillä Lopotista on tarinaa ja historiaa useaan kävelykierrokseen. Varmaan yleisön mielestä jäi kertomatta sitä ja tätä… Ei huolta. Kahvin aikana keskustellaan kierroksen sisällöstä ja oppaat ottavat vastaan tarinoita, muistelmia ja oikaisuja jo kerrottuun.
”Lestin heitto” -kisa pihalla
Kahvituksen jälkeen pihalla kisataan Lestin heitossa. Naiset heittävät kokoa 38 ja miehet kokoa 43. Parhaat palkitaan!
Kuvat: Töysän Nuorisoseuran Kruununhäätanssijat
