Eduskunnan Nato-valtuuskunnan jäsen ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) vieraili Tukholmassa ja Oslossa 23.–24.4.2025. Savola tapasi liittolaismaiden parlamenttien Nato-valtuuskuntia, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien johtoa sekä puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden edustajia.
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen ainoana pohjoismaalaisena puheenjohtajiston jäsenenä Savola avasi kollegoilleen yleiskokouksen seuraavan pääsihteerin valintaprosessia, Daytonissa järjestettävän kevätkokouksen valmisteluja sekä tulevia julkilausumia Ukrainaan ja Naton kesäkuun Haagin huippukokoukseen liittyen. Keskusteluissa nousi esille myös huoli Yhdysvaltojen mahdollisesti muuttuneista kannoista mm. Ukrainan Nato-polkuun.
”Pohjoismaisia puolustushankintoja ja -teollisuusinvestointeja tulisi lisätä”
Pääkaupungeissa keskusteltiin myös pohjoismaisen puolustusteollisuuden ja yhteisten puolustusmateriaalihankintojen näkymistä. Ruotsi ja Norja ovat nostamassa puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta vähintään kolmeen prosenttiin, riippuen Haagin huippukokouksen linjauksista. Maat ovat tekemässä tuntuvia satsauksia mm. sukellusvene- ja fregattihankkeisiin.
Mikko Savola huomauttaa, että suomalaisen puolustusteollisuusosaamisen kysyntä on kasvanut jatkuvasti ja viimeistään Nato-jäsenyyden myötä yhteishankintojen tekeminen mm. Ruotsin ja Norjan kanssa on mutkatonta ja täynnä mahdollisuuksia.
”Vahvan maanpuolustuskyvyn, Nato-jäsenyyden ja muiden yhteistyömuotojen rinnalla myös pohjoismaisen puolustusteollisen yhteistyön tulisi olla jatkossa entistä vahvempi kivijalka Suomen puolustuspolitiikassa”, Savola toteaa.
Materiaalihankintojen ja puolustusyhteistyön lisäksi Norjan ja Ruotsin kansanedustajat avasivat Savolalle näkemyksiään Yhdysvalloista, uusien varusmiesten ja ammattisotilaiden rekrytoinnista ja ajankohtaisesta lainsäädäntötyöstä.
”Keskustelut Pohjoismaiden kollegojen kanssa vahvistivat käsitystäni siitä, että työvoiman saaminen puolustusvoimien tehtäviin on Suomessa jouhevaa, johtuen yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvasta kestävästä ja onnistuneesta varusmieskoulutusperinteestä. Suomen maanpuolustustahtoa korkealla tasolla pitävistä perinteisistä kulmakivistä kannattaa pitää kiinni”, Savola korostaa.
