Pentti Hautala/J-Pnews
ALAVUS/ TÖYSÄ
Ilmasto on Suomessakin muuttunut. On tapahtunut lämpenemistä sekä lumettomuutta. Tämän olemme jokainen saaneet todeta.
Suurin vaikuttaja mainittuihin muutoksiin on maailmalla ilmakehään tapahtuvat päästöt. Suurin syy tähän Suomen kohdalla on, hiiltä polttoaineinaan käyttävät teollisuuslaitokset Venäjällä ja Kiinassa. Idän ilmakehään tupruttamista saastepilvistä ole tämän syksyn aikanakin saaneet jatkuvasti kärsiä. Saamme varmasti jatkossakin!
Kiina on suurin ilmansaasteiden aiheuttaja, eikä lähin itäinen naapurimaamme jää paljon koronankin alkuun laittajista jälkeen. Silti meidän suomalaisten pitäisi säästää itsemme velkakurimukseen, muidenkin sotkemisesta.
Ilmakehän saastuttamisesta kärsivät meidän ihmisten lisäksi myöskin eläimistö. Esimerkiksi kotoinen metsäjänis, kun turkki vaihtuu valkoiseksi yhä pitempään lumettomaan syksyyn.
Kun lumettomassa maassa joutuu liikkumaan vitivalkoisessa turkissa, niin metsäjäniksen havaitsee saalistavat huuhkajat ja haukat jo kaukaa. Myöskin muut petoeläimet hoksaavat helposti metsässä ja pelloilla liikkuvan valkoisen vemmelsäären.
Omalle asuintontille on ilmestynyt kaksi vitivalkoiseksi jo syyskuun lopussa muuttunutta metsäjänistä. Niiden lepo- ja suojapaikaksi on muodostunut puuliiverin ja soutuveneen alusta. Molempiin kohteisiin olen minä vienyt mm. heiniä syötäväksi ja pesävärkeiksi.
Moni ihminen on minultakin kysynyt, mikä vaikuttaa esimerkiksi metsäjäniksen ruskean kesäkarvan vaihtamisen valkoiseen talviturkkiin?
Omien havaintojen mukaan ei ainakaan ilmastotekijät ole vaikuttamassa turkin vaihtamisen ajankohtaan. Eikä lumen sataminenkaan. Kun viime vuosien ”mustien” syksyjen aikanakin turkki on vaihtunut valkoiseksi talvipuvuksi vähitellen samaan aikaan, kuin jo vuosisatoja on tapahtunut.
Turkki alkaa vaihtua valkoiseksi syyskuun loppupuolella, vaikka lunta ei olisikaan. Pitempikarvainen talviturkki on valmis marraskuussa.
Asiantuntijoiden mukaan eläimillä karvanvaihtoa ja linnuilla höyhenien värien vaihtelua säätelee hormonit. Valon määrä, eli valoisan päivän pituus. Keväällä valoisan ajan pidentyessä talviturkki vaihtuu kesän luontoon sopivammaksi.
Jäniksillä on tutkimusten mukaan hieman eroja turkinvaihdon ajasta ja sen pituudesta. Itse he eivät kuitenkaan onnistu vaikuttamaan koska karvat vaihtuvat.
Tutkimuksilla on selvitetty pohjoisten maiden eläimistön ja lintujen turkin ja sulkien väritystä. Niiden tuloksena on varmistettu, että elimistö vastaa pimenemiseen vähentämällä melamiinin, eli tumman väriaineen tuotantoa. Kyseessä on se aine, joka antaa eläinten turkille ja höyhenille niiden värin.
Esimerkiksi metsäjäniksellä melamiinin tuotanto alkaa laskea syksyn pimetessä. Väri alkaa hävitä karvapeitteestä laikuittain ja lopulta turkki muuttuu kokonaan värittömäksi, valkoiseksi.
Metsäjäniksen lisäksi Suomen luonnossa elävistä saavat valkoisen talvivärin: lumikot, naalit, riekot ja kiirunat. Kärppä muuttuu valkoiseksi, mustaa hännänpäätä lukuunottamatta.
Kuvat: Pentti Hautala
