Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
Liito-orava on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi, mutta Suomessa vaarantuneeksi. Suomessa onkin tämä liitäjä suojeltu.
Liito-orava on esimerkiksi Alavuden, Kokkolan, Espoon ja Vihdin nimikkoeläin. Oravat ovatkin ylivoimaisesti suosituimpia kuntien nimikkoeläimiä. Kärkipäässä ovat myöskin saukko ja hirvi. Linnuista suosituin on kuikka.
Aivan turhaankin on eniten luonnon eläimistä eripuraa aiheuttaneet, ihmisten keskuudessa liito-oravat. Näin niiden suojelemiseksi tapahtuu, kun suojeltujen oravien avulla, ratkotaan erilaisia poliittisia- ja naapurienkin välisiä kiistoja. – Ihmisten asuinympäristöön hyvin sopeutuvat ”lentävät kintaat” ovat aivan omaa syytään aiheuttaneet runsaasti kahnauksia rakentamiselle. Olemme viime aikoina usein saaneet tiedotusvälineistä havaita, miten teiden linjausta ja rakentamisen suunnitelmia joudutaan muuttamaan liitureiden pesimisen- ja liikkumisalueiden turvaamiseksi.
Todellisuudessa tämä vahvasti suojattu orava asuu mielellään ihmisten naapurina. Ainakin silloin, kun jätetään ihmisten viihtyvyyden kannaltakin tärkeää kuusivaltaista sekametsää sopivasti ympäristöön. -Ja lisäksi nikkaroidaan myös sopivan kokoisia pesäpönttöjä. Nämä ovat tärkeimpiä suojelun toimenpiteitä liito-oravan elinvoimaisuudelle ja viihtyvyyden takaamiseksi.
Töysän kirkonkylässäkin tapahtui taannoin, että liitoravia saapui avoimesta ovesta taloon sisään. Toiseen tupaan ne liisivät hienosti ikkunasta. Molemmissa tapauksissa harvinaiset vieraat viipyivät pitkän tovin. Mirrin maitokupista ryysti oravapariskunta kaikessa rauhassa monta ryyppyäkin. Onneksi kissa ei ollut läheisyydessä. Ehkä silloin olisi testattu ikkunaverhon kestävyyttä kiipeilyssäkin. Siksi oravilla maistuvat hyviltä puihin puhkeavat haavan, lepän, koivun, pihlajan lehdet jne.
Tämä kevät on osoittanut sen, että Alavuden nimikkoeläimet ovat kokenee suotuisan talven, sään ja ruuan riittävyyden suhteen. Tämän todistaa parhaiten se, kun liitureita on näkynyt liikkeellä reviireillään runsaasti. Niin metsissä, kuin pihapesienkin alueella.
Kyseinen oravalaji synnyttää ainoastaan yhden poikueen, aikaisintaan huhtikuun lopussa. Pesästään poikaset ulkoilevat ensimmäisen kerran syömään lehtiravintoa noin 1,5-kuukauden ikäisinä. Emo imettää poikasiaan siihen saakka.
Kuvat: Pentti Hautala
