Hallituksen heinäkuussa 2022 asettama parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle. Kristillisdemokraatteja (KD) ryhmässä edusti kansanedustaja Peter Östman.
Elintarvikeketju ei ole itse pystynyt ylläpitämään riittävällä tavalla maatalouden kannattavuutta uusien haasteiden edessä ja maatalouden kannattavuusongelmat ovat kärjistyneet. Työryhmä on tunnistanut keskeisimmäksi maatalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymiin vaikuttavaksi tekijäksi markkinoiden toimivuuden.
– Logistisesti Suomi sijaitsee Euroopan kaukaisimmilla perukoilla, mikä on entisestään korostunut sodan alettua. Samalla lähimmissä naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa maatalouden omavaraisuusaste on meitä alhaisempi. Näistä johtuen omavaraisuudesta tinkiminen ei ole meille vaihtoehto, Östman toteaa.
– Viljelijät eivät halua ensisijaisesti tukipaketteja, vaan he haluavat korvauksen työstään markkinoilta. Kristillisdemokraatit julkaisi viime syksynä ohjelman, jossa esitetään 100 keinoa huoltovarmuuden parantamiseksi. Vaadimme markkinoiden korjaamista kustannusindeksien kautta, koska pelkkä vetoaminen ketjun osapuoliin ei ole ollut riittävä toimi. Tarvitsemme elintarvikemarkkinoille kustannusindeksin, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi, Östman jatkaa.
Parlamentaarinen työryhmä on priorisoinut edistettäväksi kolme tavoitetta, joiden mukaan elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä ja ruoantuottajien asemaa elintarvikeketjussa tulee parantaa, sekä huoltovarmuus ja alkutuotannon pitkän aikavälin toimintaedellytykset tulee varmistaa. Tavoitteita edistetään kahdeksan toimenpidekokonaisuuden kautta, jotka on kuvattu raportissa. Toimenpiteet sisältävät sekä konkreettisia että strategisia tavoitteita. Työryhmä ehdottaa, että tavoitteita ja niitä edistäviä toimenpiteitä tullaan edistämään vuonna 2023 aloittavan hallituksen ohjelmassa.
– Hyvä että parlamentaarisesti päästiin sopuun päätavoitteista ja toimenpidekokonaisuuksista. Toivottavasti seuraava hallitus lähtee konkretisoimaan toimenpiteitä, jotta maatalouspolitiikkaan saataisiin järkevämpään suuntaan. Me emme saa odottaa siihen asti, että kaikkien yhteinen tahtotila ruuantuotannon pelastamiseksi löydetään vasta tilanteessa, jossa kaupan hyllyt ovat tyhjiä ja ihmiset ovat kadulla osoittamassa mieltään nälän vuoksi. Siinä vaiheessa on liian myöhäistä. Tämä voi tuntua kaukaiselta skenaariolta, ja toivottavasti sitä onkin, mutta sellaiseen ylimielisyyteen emme saa sortua, että luulemme, ettei ruokapula voisi iskeä 2020-luvun Euroopassa.
– Maatalouden ensisijainen tehtävä ei ole hiilensidonta, vaan ruuan tuottaminen, Peter Östman muistuttaa lopuksi.
