Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
Valtakunnallisen Raittiuden Ystävät Ry:n Pohjanmaan raittiuspiirissä on yhdistyksiä- ja seuroja toiminnassa kymmenkunta. Näistä vanhin on, ensi lauantaina 120 vuotisjuhlaansa, omassa toimitalossaan Hakojärvellä viettävä Töysän Raittiusyhdistys.
Toiseksi vanhin Pohjanmaan paikallisista raittiusyhdistyksistä on v. 1904 perustettu Ponnistus 2 Kurikasta. Kolmanneksi sinnikkäin löytyy Keski-Pohjanmaan alueelta, kun Korven Vesa aloitti Ullavalla vuonna 1907.
Suomen vanhin kansalaisjärjestö, sai alkunsa vuonna 1860 Kohtuuden Ystävät nimisenä. Tämä nimi muutettiin v. 1881 Suomen Raittiuden Seuraksi. Ja jälleen seuran sääntöjä uudistettiin vuonna 1884. Silloin nimeksi päätettiin nykyinen Raittiuden Ystävät Ry.
Raittiusyhdistyksen Töysään perustamista vauhditti paikkakunnalla toimiva Koskeniskan olutpanimo ja viina aktiivinen salapoltto. Pontikkatehtaita oli monia eri kylillä. Joissakin kylissä useampikin tehdas tuotti ”Korven kyyneltä”.
Keskeisenä henkilönä Töysän raittiustyössä oli tuohon aikaan kauppias Sanni Mylläri. Aktiivinen Sanni valittiinkin 5.3.1903 kunnantalolla pidetyssä perustavassa kokouksessa Töysän Raittiusyhdistyksen puheenjohtajaksi.
Aikaisemminkin oli Töysässä taisteltu väkijuomien vastustamiseksi. Se toiminta ei ollut kuitenkaan saanut järjestäytyneitä muotoja. Nyt Myllärin toimintakumppanina kunnostautui kiertokoulun opettaja Olga Huhti.
Ensimmäisenä päätettiin yhdistyksen toimesta lähettää hakemus läänin kuvernöörille, että läänitasolta kiellettäisiin, kunnassa toimivan oluttehtaan tuotanto. Väkevän oluen valmistus loppuikin pian. Siihen oli vaikuttamassa raittiustyö ja mallasveron nosto.
Holkonkylään perustettiin oma raittiusseura ja Tuuriin vuonna 1905 Töysän Raittiusyhdistyksen paikallisosasto. Raittiusyhdistys perusti lainakirjaston ja kirkonkylästä ostettiin Peltosen torppa kokoontumispaikaksi. Se tuli ahtaaksi jäsenistön lisääntyessä, parhaimmillaan 300 aktiivisen jäsenen yhdistyksen tarpeisiin.
Oman talon rakentaminen nousi esille v. 1913 kahta vuotta myöhemmin oma talo päätettiin rakentaa Hakojärven kylään, H. Mäkirannan omistamalle maalle. Talo valmistui talkootyöllä v. 1916. Se vilkastutti paljon yhdistyksen toimintaa entisestään. Talo oli vuokralla myöskin Töysän kunnalla kuuden vuoden ajan, väliaikaisena kansakouluna.
Vuonna 1927 talo paloi Pääsiäispäivän iltana. Uuden rakennuksen suunnittelu alkoi heti. Yhdistyksen jäsenet lahjoittivat rakennustarvikkeita ja takasivat tarvittavia lainoja. Aleksi Hakola alkoi urakalla ranentaa uutta taloa sen vihkiäisiä vietettiin 23.9.1928.
Viime vuosikymmenten aikana on taloa remontoitu tarpeen mukaan ja järjestetty siellä erilaisia juhlia ja tilaisuuksia. Erittäin suosittuja ovat olleet joulumyyjäiset, joissa taloa on täyttynyt yli 60-vuotena. Toiminta on ollut vaihtelevan aktiivista, kuten muillakin yhdistyksillä.
Nykyisin toimii yhdistyksen puheenjohtajan Klaus Lavila. Marja-Liisa Tuominen vpj., Minna Pörri, siht. Muut johtokunnan jäsenet: Kaija Haapa-aho, Anne Hiipakka, Ritva Lavila, Tellervo Järvinen ja Timo Rinta-aho. Johtokunnan ulkopuolisena rahastoinhoitajana Kirsi Jokikokko.
Puheenjohtaja Klaus Lavila toivottaa kaikkia kiinnostuneita yhdistyksen 120-vuotijuhlaan Raittiustalolla lauantaina 17.6. Tilaisuus käynnistyy kakkukahveilla kello 12. Varsinainen juhla alkaa klo. 13.
Juhlan ohjelmassa on puheita, musiikkia, laulua, runoja, tarinoita, tanssia, ansiomerkkien jakoa. Lisäksi liikutaan luontopolulla ja kuulapelissä jne.
Kuvat: Pentti Hautala
