Uuden hallitusohjelman yhtenä painopisteenä on Suomen turvallisuus. Ohjelmaan on saatu tärkeitä kirjauksia, joilla kohennetaan monia turvallisuuteen liittyviä osa-alueita. Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen tulee myös omalta osaltaan lisäämään sisäistä turvallisuutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen siitä, että myös hallituskumppanit näkivät tarpeelliseksi keskittyä Suomen turvallisuustilanteen parantamiseen.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö muuttui merkittävästi Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Nato-jäsenyys ehdottomasti vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Pohjois-Euroopan vakautta, Antikainen sanoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja muut muutokset turvallisuusympäristössä edellyttävät rajaturvallisuuden vahvistamista. Hallitus varmistaa Suomen rajaturvallisuuden.
– Rajavartiolaitokselle turvataan riittävät resurssit, kalusto, teknologia sekä rajavartijoiden määrä. Lainsäädäntö tullaan päivittämään niin, että se vastaa nimenomaisesti rajavartiolaitoksen käytännön työn tarpeita. Rajavartiolaitokselle säädetään laajemmat mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja toimivaltuuksia kehitetään rajaturvallisuuden varmistamiseksi. Itärajan esteaita rakennetaan niin nopeasti kuin se on tarkoituksenmukaista, Antikainen luettelee.
– On myös erinomaista, että hallitus toteuttaa ulkopuolisen tutkimushankkeen Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta Suomeen 2000-luvulla.
Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ristiriidassa eurooppalaisen vakauden ja turvallisuuden kanssa. Suomi on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja osallistuu Euroopan unionin pakotteiden toimeenpanoon.
– Suomi on tukenut Ukrainaa muun muassa aseellisesti. On hyvä, että hallitus edelleen sitoutuu jatkamaan aseapua. Hallituksen tuki Ukrainan itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on vankkumaton. Suomi edellyttää, että Venäjän vastuu kansainvälisistä rikoksista ja korvausvelvollisuus vahingoista toteutuu, Antikainen sanoo.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ensisijaisesti hädänalaisimpia avun tarpeessa olevia henkilöitä autetaan lähtöalueilla. Suomen turvapaikkapolitiikka päivitetään keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle.
– Tämä hallitus tekee täyskäännöksen turvapaikkapolitiikassa. Turvapaikanhakujärjestelmää tehostetaan. Jatkossa kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Viimeistään kevätkaudella 2024 hallitus tuo eduskuntaan ulkomaalaislain muutosesityksiä, joissa esitetään muun muassa, että kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi. Erityisen hyvänä pidän linjausta, että mikäli henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai jos henkilö vaarantaa kansallista turvallisuutta, hänen kansainvälisen suojelun asema lakkautetaan, siihen perustuva oleskelulupa poistetaan ja hänelle asetetaan maahantulokielto. Myös kunniaväkivaltaan liittyviä rangaistuksia kiristetään, Antikainen toteaa.
– Jatkossa oleskelulupa olisi mahdollista peruuttaa Suomen ulkopuolella olevalta ulkomaalaiselta ja määrätä maahantulokielto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi kuulematta henkilöä Suomessa.
Hallitus edistää EU:n maahanmuuttopolitiikassa muun muassa vahvojen ulkorajojen merkitystä ja Schengen-säännöstön kehittämistä muuttoliikkeen hallitsemiseksi.
– On kansallisen turvallisuuden etu, että Suomi pyrkii EU:ssa vahvistamaan EU:n ulkorajojen ja rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimintaedellytyksiä. Suomi myös edistää laajamittaisen laittoman maahanmuuton tilanteessa sellaisen mekanismia käyttöönottoa, jolla voidaan väliaikaisesti keskeyttää yksilöllisten turvapaikkahakemusten käsittely, jos valtion suvereniteetti on vaarantumassa. Suomi ei myöskään kannata väliaikaisia taakanjako-operaatioita.
Hallitus nostaa poliisitehtävissä toimivien määrän 8000 poliisihenkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä.
– Poliisin perusrahoitusta tullaan lisäämään. On huomionarvoista, että nimenomaan poliisin käytännöntason operatiivista toimintaa vahvistetaan. Erityisesti halutaan varmistaa, että poliisilla on käytettävissään työssään tarvitsemansa kalusto. Pidämme tärkeänä, että poliiseja riittää koko maahan, Antikainen sanoo.
