Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
”Oi Jeesus Herrani, mun siunaa saunani. Itseni pesen kyllä, vaan sieluuni en yllä. Puhdista minut aina, mä kylven lauantaina. On sieluni ylpeä, se tahtoo kylpeä. Voimaansa itse luottain ja mielihyvää tuottain. Jos et sä Jeesus auta, on eessäin sielun hauta. Saunani löylyssä, on hyvä kylpeä. Se mielen rauhoittaapi, murheista lohduttaapi. Nyt istun hiljaa tässä, Herraani kiittämässä”.
-”Saimme suven armaan jälleen Pohjolaan, vuodenajan parhaan meitä siunaamaan. Täynnä ihmeitäsi, Herra, nyt on maa. Kaiken kädestäsi luomakunta saa. Tuulet huminoivat, valo säteilee. Laaksot vihannoivat, lämpö väreilee.”
Tällaiset kesän, monet ylistyslaulut, sekä suvi- ja muut virret kaikuivat komeasti Alavuden seurakunnan juhannuseuroista. Töysän kirkkopihasta kanttori Mari Järvisen säestyksellä ja johdolla, kiirivät laulut- ja sävelet, runsaslukuisen osallistujajoukon välitykseen kylälle saakka.
Alavuden kirkkoherra Rami Niemi esitti puheessaan myös kiinnostavaan tapaansa juhannuksen kirkollisia yhtymäkohtia. Onhan juhannus valon, keskikesän, Johannes Kastajan ja Suomen lipun juhla.
-Me suomalaiset voimme sanoa, että juhannus on lisäksi makkaran ja mökillä olemisen, sekä monenlaisen viihdetililaisuuksien ja perheiden-, sukujen yhdessäolon juhlaa.
-Kirkollisessa historiassa on tavallaan Johannes Kastaja juhlinnan ilonpilaaja. Näin siksi, että Johannes julisti ja kutsui ihmisiä parannukseen tekoon ja pois synnistä. Hän julisti ja teki työtä Jumalan tulolle. Näin juhannuksella onkin yhtymäkohtia jouluun. Molemmissa on kirkollisina väreinäkin valkoinen, muistutti Niemi.
Kirkkovuodessa on käytössä kuusi erilaista väriä. Valkoinen on kirkossa ilon, kiitollisuuden, puhtauden, viattomuuden ja autuuden väri. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli.
Joulun ja juhannuksen lisäksi muita kirkollisvuoden valkoisia sunnuntaita ovat muun muassa adventtisunnuntai, kynttilänpäivä, Marian ilmestyspäivä, mikkelinpäivä ja itsenäisyyspäivän liturginen väri. Valkoisen rinnalla voidaan käyttää myös hopean ja kullan värejä.
Liturgisia värejä on Suomen luterilaisen kirkkovuodessa viisi. Ne ovat valkoinen, vihreä, punainen, violet/sininen ja musta.
Seurakunnan juhannusjuhla aloitettiin kävelyllä sankarihauta-alueelle. Siellä nostettiin liput salkoihin ja laulettiin suvivirsi.
Sen jälkeen nautittiin Terho Vilmilän paistamista grillimakkaroista. Seurankunnan pääemäntä Sirkka-Liisa Halla-aho ja apuemäntä Hilkka Rinta-Pollari paistoivat muurinpohjalättyjä. Jotka maistuivat jokaiselle, Pirkko Raja-ahon lautasille laittamien marjasoseiden ja kermavaahdon sekä kahvin/mehun kanssa.
Rami Niemi ja Mari Järvinen järjestivät monia aiheita sisältävän, laajan tietokilpailun. Siihen osallistuivat kaikki, itse muodostuin joukkuein. Parhaat joukkueet saivat palkinnoiksi, Matti Lamminahon tekemät tuohisormukset. Matti opasti myös sormuksien tekoa halukkaille.
Illan aikana laulettiin monia, ajankohtaan sopivia lauluja. Ja yhdessäolo päättyi jännittävästi arvontaan.
Juhannuksen iltaseurat järjestettiin lähetystyön hyväksi. Tuloja hankittiin arpoja myymällä. Tarjoilusta sai maksaa kukin omantuntonsa mukaisesti, jos halusi. Ja jokainen halusikin. Kanttori Mari Järvinen totesi, että tämä tilaisuus Töysässä on ollut seurakunnassa, lähetystapahtumista rahallisesti tuottoisin monena vuotena.
Kuvat: Pentti Hautala
