Pentti Hautala
Alavus/Töysä
Viime aikoina on taas noussut tiedotus-välineissä huomion kohteeksi, pienelle käytölle kuihtuneiden rautateiden kunnostaminen. Esimerkiksi Haapamäen ja Suupohjan ratojen kunnostukseen vaaditaan, politiikantekijöiden taholta satoja miljoonia euroja.
Miksi näin, kun käytäntö ja tarve on osoittanut, ettei niille ole tarvetta. Matkustaminen ja kuljetukset hoituvat huomattavasti halvemmalla ja joustavammin kumipyörillä maanteillä.
Tällainen politikointi on huonosti suosiota tuottavaa. Käyttäväthän äänestäjät tarpeisiinsa autoa ja maanteitä. Joten teiden kunto on yleisesti tärkeämpää kuin raideliikenteen.
Siksi olisikin kaikki liikenteeseen ohjattavat eurot sijoitettava maanteiden kunnostamiseen. Autojen liikenneväylät ovat päässeet viime vuosien aikana kovin huonoon kuntoon!
Teiden päällystevauriot ovat yleistyneet rutkasti viime vuosina. Tämä johtuu siitä monestakin syystä. Esimerkiksi siitä, kun urakkatarjousten hintakilpailussa valitaan yleensä halvin. Ja tähän se yhteiskunnan valvonta usein päällysteen materiaalin ja tekemisen laadusta päättyykin!
Nykyiseen huonokuntoisten katujen ja ajoteiden päällysteiden rappeutumiseen on myöskin yhtenä syynä. Niin sanotut korjausvelat on siirretty vuodesta toiseen. On käytetty korjauksiin vain paikkausta huonoilla menestyksellä. Tiet ovatkin nykyään kuin tilkkutäkkejä. Käyttäjien tuskaa lisäävät myöskin paikkausten reunoille muodostuneet kuopat ja reikiintyminen.
Mutta se tässä tietouhussa ihmetyttää kuitenkin eniten, kun monet vilkkaasti liikennöityjen teiden kestopäällysteet ovat kestäneet kovassa käytössä kunnossa useita vuosia.
Tämä jo mikään todistaa, että noilla kulutusta vuosia kestäneillä teille on olleet kunnon valvojat ja vastuulliset valmistajat alusta alkaen!
Teiden ja pihojen kunnollisen tekoon tarvitaan vastuuta. Aivan samoin kuin ilman homehaittoja vuosikymmenien ajan säilyvien rakennuksienkin teossa. Jos ja kun kukaan ei vastuullisesti viitsi valvoa materiaalien ja työn laatua, ei kannata ihmetellä huonoa tulosta. – Kun ”pikipinta” murenee ja lohkeilee kuopille jopa muutamassa kuukaudessa sekä rakennukset homehtuvat.
Huonokuntoisilla tilkkuteillä ja pinnaltaan murentuneilla teillä ajellessa, tulee mieleen teistä huolehtivien lausunnot: – Kylminä talvina on syytetty pakkasia ja nyt moititaan lämpimiä sekä vaihetelevia talvikelejä. Samaan aikaan vastuullisesti tehdyt ja hoidetut tiet pysyvät kuitenkin kunnossa.
Kun nyt on tehtävänä välttämättä laajat kunnostustoimet. Ensimmäinen tavoite on, että työn teettäjän ja maksajan taholta olisi nykyistä tiukempi valvonta. Täytyy tarkkailla vastuullisesti sitä, että käytettävät materiaalitkin olisivat niin laadukkaita, ettei kestopäällysteet vaatisi jo heti seuraavana vuonna paikkauksia.
Ja sen pitää ehdottomasti myöskin muistaa, ettei urakoitsijaa hyväksytä ”hyvä veli” valinnalla. Eikä myöskään pärstäkertoimen mukaan. Sellaiset tekijät on hyvä hylätä, jotka ovat jo näyttäneet osaamattomuuttaan. Esimerkkejä on nähtävissä kehnoista töistä runsaasti.
JOKAISEN autoilijan kannattaa tiedostaa se, että jos ajoneuvo ym. vaurioituu esim. tiellä muodostuneeseen merkitsemättömään kuoppaan tai halkeamaan jne., on mahdollisuus saada korvausta.
Vauriosta kannattaa soitella Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100. Korvaushakemuksen tapahtumapaikka ym. tietoineen on paras tehdä sähköisellä lomakkeella; ely-keskus vahingonkorvaukset. Kuvia kannattaa laitaa haaverin kohteesta ja aiheuttajasta mukaan.
Kuntien ylläpitämillä teillä ja kaduilla olevan vaurion aiheuttaman vahingon korvauksen hakemisessa on asianomainen kunta oikea osoite.
Kun ajelee Norjan ja Ruotsin teillä, ei paikattuja teitä tapaa! Miksi näin on?
Kuva: Pentti Hautala
