Ähtärin reserviupseerikerhon perustava kokous pidettiin Tuomarniemellä 23.4.1933. Kerhon perustamisen puuhamiehinä olivat Tampereella 1901 syntynyt Tauno Järveläinen ja Piikkiössä 1896 syntynyt Erkki Lempinen.
Järveläinen oli harjoittelijametsänhoitajana Tuomarniemen normaalimetsäkoulussa ja Lempinen Myllymäen koulun opettajana. Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin vänrikki Erkki Lempinen (myöhemmin Nivarpää).
Toimintakertomuksen mukaan ensimmäisen kesän aikana toiminta oli vielä seisahduksissa, mutta vilkastui syksyllä, kun Haapamäen sotilaspiirin kapteeni E. Takkula ryhtyi huolehtimaan kerhon koulutuksesta. Tämän ansioksi onkin laskettava Ähtärin Reserviupseerikerhon vilkas toiminta. Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin 19 luentotilaisuutta sekä kartta- ja maastoharjoituksia. Luennoista kaksi käsitteli Neuvosto-Venäjää ja yksi Suomen sotilasmaantieteellistä asemaa. Ensimmäisen toimintavuoden jäsenmäärä oli 21
Kerhojen perustaminen
Suomen ensimmäinen reserviupseerikerho, Helsingin Reserviupseerikerho, perustettiin vuonna 1925. Tämän jälkeen kerhoja perustettiin muutaman kerhon vuosivauhdilla, mutta vain kaupunkeihin. Kerhojen perustaminen suuriin kaupunkeihin johtui paljolti siitä, että suojeluskuntaorganisaatiosta ei löytynyt vakansseja kaikille kaupungin reserviupseereille. Kun Ähtärin kerho perustettiin vuonna 1933, se sai kunnian olla Suomen ensimmäinen maaseutukerho.
Ähtärin reserviupseerikerho on myös Etelä-Pohjanmaan vanhin kerho. Miksi muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin ei perustettu kerhoja 1930 -luvulla?
Vastaus löytyy suojeluskuntapiirien rajoista. Jyväskylän suojeluskuntapiiri aloitti toimintansa 1918 ja Ähtäri määrättiin kuuluvaksi tähän piiriin. Muut kunnat kuuluivat Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiiriin. Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila vastusti reserviupseerikerhojen perustamista sillä hänen mielestään armeijan ja suojeluskunnan asiana oli huolehtia kaikesta sotilaallisesta koulutuksesta.
Virallisesti työnjako selkiintyi vuonna 1937, siinä sotilaskoulutuksesta huolehtiminen kuului suojeluskunnille. Reserviupseerikerhojen tehtäväksi tuli urheilu ja maanpuolustushengen ylläpitämien ja kohottaminen reserviupseeriston keskuudessa. Ähtärin jälkeen kerhoja perustettiin 1940 Alajärvelle , 1941 Kauhajoelle, Lapualle ja Seinäjoelle.
Sota-aika hiljensi monen reserviupseerikerhon toiminnan ja sodan jälkeenkin oli vaara, että Reserviupseeriliitto lakkautetaan. Valvontakomissio ei missään vaiheessa vaatinut toiminnan lakkauttamista, vaan vaara oli sisäpolitiikan aiheuttama. Ähtärin kerhon toiminta käynnistyi sodan jälkeen vasta vuonna 1952 ja silloin puheenjohtajaksi valittiin Jouko Virrankoski.
Juhliva kerho
Puheenjohtajana vuosina 2004 – 2013 toiminut Veikko Hallila muistaa hyvin 1960 -luvun lopulla alkaneen kauden, jolloin isänmaallisuudesta ja veteraaniasioista ei juuri uskallettu puhua. Onneksi aika on muuttunut ja veteraanit ovat saaneet heille kuuluvan kunnian.
– Itse näen että kerhomme on tehnyt ansiokasta veteraanityötä vastaten muun muassa Ähtärin veteraanikeräysten organisoinnista noin 10 vuoden ajan maakunnan kärkituloksin. Lisäksi olemme vastanneet veteraanisiunauksissa seppeleenlaskusta lähes saman ajanjakson, toteaa Hallila.
Ähtärin Reserviupseerikerho järjestää talvikuukausina reserviläisiltoja ja mahdollistaa kesäkuukausina jäsenilleen mahdollisuuden ylläpitää ampumaharrastusta. Reserviläisilloissa käsitellään niin siviili- kuin sotilasaiheita ja niihin ovat tervetulleita kaikkien ähtäriläisten maanpuolustusjärjestöjen jäsenet.
Varusmiespalvelukseen lähteville järjestetään vuosittain kaksi infotilaisuutta, joista toisen järjestää Ähtärin Reserviläiset ry. Ähtäriläiset maanpuolustusjärjestöt mittelevät vuosittain taitojaan ”herrasmieskisassa”, jonka järjestämisvastuu vaihtuu vuosittain.
Ähtärin Reserviupseerikerhossa on jäseniä 74, myös Lehtimäeltä ja Soinista. Naisupseereita on kaksi. Oman lipun kerho sai 35-vuotisjuhlassaan vuonna 1968. Kerhon puheenjohtajana on ollut vuodesta 2014 lähtien Juhani Luodeslampi ja varapuheenjohtajana vuodesta 2018 lähtien Lasse Raassina.
Puheenjohtaja Luodeslampi, miten Räjähdekeskus näkyy reserviläistoiminnassa?
– Olemme siinä onnellisessa asemassa, että puolustusvoimat näkyy ja kuuluu Ähtärissä tarjoten työpaikkoja, joissa tehdään työtä, jolla on tarkoitus. Räjähdekeskuksen rooli reserviläistoiminnan tukemisessa on vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.
Ampumaharrastus
Reserviupseeriliitto on huolissaan EU-komission lyijypatruunoiden rajoitusesityksistä, sillä vaihtoehdot ovat hintavia ja ongelmallisia. Käyttökielto vaikuttaisi merkittävästi ampumatoimintaan ja reserviläisten maanpuolustusvalmiuteen. Puheenjohtaja Luodeslampi yhtyy tähän näkemykseen ja pitää haastavana löytää pienoiskiväärin luodille muu materiaali.
Ähtärin Reserviupseerikerho on pystynyt järjestämään jäsenilleen mahdollisuuden ampumaharrastuksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen.
– Jos olet harkinnut ampuma-aseen luvan hankkimista, niin silloin kannattaa aloittaa harrastus ohjatuissa ja valvotuissa olosuhteissa. Kerholta saat todistuksen, jolla voit osoittaa harrastuneisuutesi viranomaisille omaa lupaa hakiessasi, ohjeistaa puheenjohtaja Luodeslampi.
Juhlapäivä
Ähtärin Reserviupseerikerhon juhlapäivä 7.10.2023 alkaa seppeleenlaskulla sankarihaudalle klo 13. Pirkanlinnassa järjestetään klo 14 kaikille avoin juhlaseminaari, jossa luennoi Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtaja, eversti Markku Pajuniemi, aiheena Puolustusvoimat ja NATO- jäsenyys sekä turvallisuusympäristökatsaus. Juhlaesitelmän jälkeen yleisöllä on mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii eversti evp. Jari Mäenpää.
Juhlakahvitarjoilu alkaa klo 13.15.
Juhlapäivän vietto huipentuu illalla jäsen- ja kutsuvierastilaisuuteen Räjähdekeskuksen tiloissa.
