Kohotan käteni korkealle, kohden taivasta, tunnen tuulenvireen ihollani. Katselen pilviä, ne ovat kuin liikkuvia veistoksia, jotka muuttavat alati muotoaan jatkaen vaellustaan pitkin taivaankantta. Taivas tuntuu täällä äärettömältä. Minulle piirtäjänä se on täynnä liikettä ja viivoja. (I. Valkonen, Alajärvi, 2012.)
Kuvataiteilija Iida Valkonen kirjoitti yllä olevat lauseet luonnoslehtiönsä sivulle saapuessaan Nelimarkka-museon residenssiin vuonna 2012. Nyt, yli 10 vuotta myöhemmin, hän esittää museossa uuden näyttelynsä, Taivaankansi; sen lähtökohtina ovat toimineet sekä taivaankanteen liittyvä mytologia että erilaiset sääilmiöt, etenkin tuuli ja sen liikekieli.
Valkonen on kiinnostunut erilaisista piirtämisen tavoista, tulkinnoista ja esittämisen muodoista. Näiden lisäksi hän hyödyntää työskentelyssään valokuvaa, liikkuvaa kuvaa, omaa kehoaan ja kineettisiä, kankaista ja piirrosviivasta koostuvia veistosmaisia elementtejä. Erityisesti Valkosta kiehtoo liikkeen siirtäminen teoksen muotoon.
Näyttelyn valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto.
Iida Valkonen (s. 1989, Lapinlahti) on valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta (2016). Hänen tuotantoaan on ollut esillä muun muassa Taidemuseo Eemilissä, Vaasan Kuntsin modernin taiteen museossa ja Kuopion taidemuseossa. Valkonen on Suomen taidegraafikot ry:n, Helsingin taiteilijaseuran ja Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan jäsen.
