Väylävirasto ehdottaa useiden maanteiden nopeusrajoitusten alentamista – Junnila tyrmää: ”Tarkoitus hyvä, tässä laajuudessa keinot vääriä”
Väylävirastossa on käynnissä maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivitys. On mahdollista, että nopeusrajoituksia lasketaan osalla Suomen teistä 100 kilometristä 80 kilometriin tunnissa. Tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen vilkasliikenteisillä tieosuuksilla. Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila kiittää Väylävirastoa turvallisuuden huomioimisesta, mutta tyrmää ehdotuksen vääränä keinona.
-Liikennekuolemien ja -onnettomuuksien vähentäminen on tietenkin tavoiteltavaa, mutta ongelma ei niinkään ole nopeusrajoitukset vaan tiestön heikko kunto ja puutteet turvajärjestelyissä kuten valaistuksessa ja keskikaiteiden puuttumisessa. Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä, Junnila toteaa.
Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana lähes kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelman, jossa tiestön korjausvelkaan satsataan huomattavasti.
-Panostukset teiden kuntoon ovat tienkäyttäjien kannalta perustellumpi ja turvallisempi keino kuin nopeusrajoitusten alentaminen. Lisäpanostuksia tullaan vielä tarvitsemaan, Junnila muistuttaa.
Väyläviraston parhaillaan lausuntokierroksella olevassa ohjeessa nopeusrajoituksia alennettaisiin arviolta 1800 maantiekilometrin matkalta. Muutokset kohdistuvat kilometrimääräisesti eniten Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi Väylävirasto on käynnistämässä kokeilun, jossa valituille tiejaksolle asetetaan 90 km/h nopeusrajoitus.
-Nopeusrajoitusten lasku pidentää keskimääräisiä ajomatkoja. Työssäkäyntiin käytetty aika vuorokaudessa pitenee ja samalla mielekäs työssäkäyntialue supistuu. Autoa työtehtävissä käyttävien ihmisten tehokas työaika myös laskee pitkittyneiden ajotuntien vuoksi. Laskelmien mukaan suurin muutos kohdistuu Kouvolaan ja Lahteen aiemmin tunnissa ajaneisiin tienkäyttäjiin, Junnila toteaa.
Toisin kun julkisesta keskustelusta on saattanut ymmärtää, ei päätöksiä suuntaan tai toiseen ole kuitenkaan vielä tehty. Väylävirasto valmistelee päivitystä 15 vuotta vanhaan maanteiden nopeusrajoitusohjeeseen ja ottaa lausuntoja vastaan niin yksityisiltä kuin yhteisöiltäkin. Mahdolliset päätökset nopeusrajoitusohjeen muutoksista tehdään lausuntopalautteen käsittelyn ja niiden arvioinnin perusteella.
-Luotan liikenneministeriin, että mahdollinen nopeusrajoitusohjeen päivitys toteutetaan tieliikenteen sujuvuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta vahvistaen, suomalaisten arki edellä. Lausuntopalautteita ehdotettuihin muutoksiin voi antaa lausuntopalvelun kautta 4.6.-4.7.2024 aikana osoitteessa https://www.lausuntopalvelu.fi/. Kannustan kaikkia tienkäyttäjiä ja sidosryhmiä käyttämään mahdollisuutta vaikuttaa, Junnila ohjeistaa.
Miksi ihmeessä 100:n rajoituksia alennettaisiin jopa 1800 kilometrillä 80:een?
Tällöin matka-ajat lisääntyisivät alennettavilla osuuksia olennaisesti, joka on yhteiskuntataloudellisesti kallista. Erityisesti Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jossa liikennettä on vähän ja matkat pikiä, on tällainen nopeuksien alentaminen perusteetonta. Olen sitä mieltä, että alennettuja nopeusrajoituksia eivät autoilijat tule kunnioittamaan. Ennemminkin tulee liian kapeita päätiejaksoja leventää ja parantaa.
Joillain erittäin onnettomuusalttiilla yksittäisillä tieosuuksia valta- ja kantateillä tai teillä, jotka ovat todella heikossa kunnossa, voi harkita 80 tai 90 rajoitusta. Näillekin teille rajoitus tulee nostaa, kun tiet on korjattu.
Suomessa pitää olla muuta Eurooppaa vastaavat nopeusrajoitukset. Riittävän sujuvalla ja nopealla liikkumisella on valtavan positiivinen vaikutus yhteiskuntamme toimintaan. Eivätkä autoilijat koe liian kireitä nopeusrajoituksia mielekkäiksi. Jos 1800 km:lle laitetaan 80 tai 90 rajoitus, nousevat ylinopeudet reilusti ja rajoitusten kunnioitus heikkenee entisestään. Kannattaa muista että Saksassa yleinen nopeusrajoitus moottoriteiden ulkopuolella on 100 ja 2/3 moottoriteistä ei Saksassa ole nopeusrajoitusta.
Ehdotan, että ellei talvirajoituksia poisteta kokonaan, talvirajoituksia käytettäisiin vain erittäin vaarallisilla, nykyään kesäisin 100:n alueilla. Talvirajoitukset nykyisellään aiheuttavat huomattavan ajoaikojen lisääntymisen ja satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset vuosikustannukset.
Ohjeessa tulee myös olla nopeusrajoitusten nostamisia.
Nykyäänkin Suomesta löytyy erinomaisia valta- ja kantatieosuuksia, joilla on ihan turhaan 80 rajoitus. Näille teille 100 olisi oikea rajoitus. Olen ehdottanut ohituskaistateille ja ”kevytmoottoriteille” arvoa 110. Moottoriteille kesäajaksi 130. Pääkaupunkiseudun sisääntulomoottoriteiden rajoituksia ei pidä laskea, pikemminkin nostaa.
Tärkeintä nopeusrajoitusohjeen päivityksessä on se, että Suomen 2,7 miljoonaa henkilöautoilijaa voivat jatkossakin ajaa tieliikenteessä sujuvasti ja Suomen eri kolkkien saavutettavuus on mahdollisimman hyvä – turvallisuus huomioiden.