Alavuden seurakunta juhli vapaaehtoisia toimijoitaan.

0
Alavuden suuri seurakuntasali täyttyi, kun vapaaehtoiset toimijat kokoontuivat yhteiseen juhlaansa.

Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus /Töysä

Kun Alavuden uusi seurakuntatalo vihittiin käyttöönsä syksyn alussa, se oli merkittävä piristysruiske toiminnalle!

-Talon tilat ovat olleet kovassa käytössä eri-ikäisten toiminnassa, sekä erilaisten juhlien järjestämiseen. Monta kertaa on salin täyttänyt lähes 300 henkilön osanotto!

Kirkkoherra Kalle Peltokangas on myöskin laulumies. Tämän hän osoitti juhlassa, esittäessään mm. yksinlaulua kanttori Mari Järvinen säestyksellä!

Tällaisesta suurimman juhlasalin täyttymisestä, kirkkoherra Kalle Peltokangas sai tämänkin juhlan kiitospuheessa tyytyväisenä kertoa. -Ja kaikki muutkin osanottajat iloita, kun seurakunta järjesti kiitosjuhlan vapaaehtoisille tomijoilleen. Tupa oli täynnä, nauttimassa seurakunnan emäntien kokkaamasta hyvästä ruuasta, kakkukahveista, ohjelmasta ja sanallisesti sekä musiikillisesta sanomasta!

Tervehdyyksessään juhliin osallisuneille pääemäntä Sirkka-Liisa Halla-aho totesi heti alkuun, että tuntee suurta mielihyvää osanottajien runsaudesta.

Seurakunnan pääemäntä Sirkka-Liisa Halla-aho yllätti kuulijat, yhteistä kanssakäymistä ja vapaaehtoisen toiminnan tärkeyttä hienosti kannustavalla puheellaan.

-Jokaisen vapaaehtoisen työ on seurakuntamme monipuoliselle toiminnalle erittäin tärkeä apu-ja voimavara. Jokainen vapaaehtoinen toimija ansaitsee meiltä palkallisilta toimijoilta sydänlämpimät kiitokset. Me yhdessä saamme monipuolisin taitotojemme avulla toimivan seurakunnan, muistutti Halla-aho.

Vappehtoisuutta hyvin selvittävän puheenvuoron käytti Pirjo Vainionpää.

Vapahtoistenn suuren määrän puheenvuoron ja saavutusten selvittelyn esitti perusteellisesti sekä seikkaperäisesti Pirjo Vainonpää. Pirjo ihasteli myöskin, kun yhteisessä juhlassa on hyvin paljon osanottajia. Niin runsaasti, että ”tuntuu seinien melkein pullistelevan”!

Kuten Sirkka-Liisa Halla-aho mainitsi, minäkin olen saanut alun vapaahtoiseksi auttajaksi jo äidin maidosta, äidiltä ja isältä kotoani. -Äiti ja isä huolehtivat, että naapurin mummot ja papat saivat meillä leivottua pullaa sekä leipää ym. tarpeellista. Joita minä lapsena sain ilokseni viedä naapureille.

-Sitten innostui iän karttuessa pitämään pyhäkoulua ja kiinnostuin kovasti myöskin muusta seurakuntien vapahtoisesta auttamisen toiminnasta. Liiaksikin, josta oli seurauksena eräänlainen ”loppuun palaminen”. Se opetti, että rajansa on tässäkin toiminnassa. Väliaikaisen helpottamisen jälkeen, on toimintatarmoni palautunut. Ja aikakin kuluu eläkeläiseltä, puolta joutuisammin hyvässä seurassa kuin kotona.

-Alavuden seurakunnassa saa toimia yhteiseksi hyödyksi hyvin monessa vapaaehtoisessa toiminnassa. Olen huomannut menneiden vuosien aikana, että jokaisen meidän työ on tarpeellista ja arvostettua.

-Jos tekee hyvää ja auttaa toisista, sen saa jossakin muodossa aina itselle takaisin. Sen olen minä itse mm. sairaana ollessani havainnut, muistutti Pirjo Vainionpää.

Juhlassa esitti yksinlaulua komealla äänellään kirkkoherra Kalle Peltokangas, kanttori Mari Järvinen säestyksellä.

Mari säesti yhteislaulut ja seurakunnan toimihenkilöiden kuorolaulut ja Kalle puhui myös loppusanat.

Kuvat: Pentti Hautala



 

JÄTÄ KOMMENTTI