Jarkko Ruohola/ J-Pnews
Virrat
Virtain kansallisen veteraanipäivä juhlassa saatiin tietoa haaveista ja toiveista itsenäisyydestä ja maamme vapauden hinnasta.
Virroilla kansallista veteraanipäivän juhlaa vietettiin lauantaina seurakuntatalolla. Juhlapuheen piti Sotakamreeri n:o 64, Yliluutnantti evp. ja Kansandokumentaristi Raimo Salo. Hän käsitteli puheessaan ajasta ennen itsenäisyyttä ja maamme vapauden hinnasta.
-Haaveet ja toiveet itsenäisyydestä heräävät ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä ja itsenäisyysliike alkaa syntyä. Sen taustalla oli aktivistien määrätietoinen, selkeä ajatus ja päämäärä irrottaa Suomi Venäjästä. Ehkä voimakkaimmin ajatus iti Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan parissa ja sen osuutta jääkäriliikkeen syntyyn ja toimintaan on pidetty osakunnan tärkeimpänä vaiheena. Jääkäriliikkeen perustaminen tapahtui Oulussa Ostrobotnian kassa- huoneessa 27.10.1914. Tässä kokouksessa olivat läsnä Väinö Kokko, Yrjö Ruuth, Kai Donner, Kaarlo J.Kalliala, P.J.Hynninen ja Väinö Puhakka.
-Herrat keskustelivat aiheesta ja tulivat tulokseen, että ”suuri sota on ovella ja Venäjä joutuu siihen alusta pitäen ottamaan osaa”. Näin Suomelle tarjoutuu tilaisuus hankkia itsenäisyys Venäjän vihollisen Saksan avulla.
-Suomen oli siis liityttävä Venäjän vihollisten riveihin ja oltava yhteistoiminnassa Saksan kanssa, nämä olivat Yrjö Ruuthin teesit. Väinö Kokko oli samoilla linjoilla. Näistä kahdesta tuli vahvat jääkäriliikkeen ensimmäiset toimihenkilöt, kertoi Raimo Salo.
Raimo Salo avasi myös ajatuksia maamme vapauden hinnasta, mitä kaikkea sen eteen on jouduttu tekemään ja uhraamaan.
-Muutamia lukuja ja määriä:1918 sisällissodassa sai surmansa noin 37.000 ihmistä. Sen jälkeen alkoi kansakunnan eheytymisen aika ja 1939-1940 nähtiin Talvisodan ihme.1941-1944 sodan sankarivainajia on noin 95.000 ja lisäksi kymmeniä tuhansia sotainvalideja. Suomi menetti 1944 rauhassa noin 10 prosenttia pinta-alastaan ja asutti samalla 400.000 evakkoa. Oli 30.000 sotaleskeä ja näin 50.000 sotaorpoa.
-Viimeinen sotakorvausjuna lähti 18.9.1952 Vainikkalan asemalta ja näin oli maksettu 300 miljoonan kultadollarin satavelka itänaapurille. Alkoi jälleenrakennuksen aika ja sodasta palanneiden veteraanien sopeutuminen yhteiskuntaan. Mikä sekään ei ollut aivan läpihuutojuttu, avasi tietoja Raimo Salo.
Seurakunnan tervehdykseen juhlaan toi pastori Mari Pääkkönen. -Tätä päivää on meidän
kanssamme juhlimassa enää hyvin harva veteraani. Veteraanien ja heidän tekonsa muisto ei saa koskaan sammua. Juhlimme tänään ja tulevaisuudessakin veteraanipäivää. Me saamme elää itsenäisessä Suomessa ja jokainen sodassa ollut on maksanut siitä kalliin hinnan. Vaikka näiden veteraanien kohdalta sodat päättyivät ja tultiin kotiin, sinne ei varmasti enää tullut kuitenkaan sama ihminen ja samaan elämään, josta hän oli lähtenyt, korosti Mari Pääkkönen.
-Sota kosketti syvältä kaikkia. Se jätti sydämeen elinikäisen arven. Sitä mitä sodassa on koettu ja nähty ja millaisia uhrauksia on siellä annettu, ei tällainen minun ikäpolven ihminen, vaikka sitä kuinka sitä ajattelisi, lukisi historian kirjoista ja koettaisi miettiä, voi koskaan käsittää, painotti pastori Mari Pääkkönen.
Runopiiri esitti Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista ensimmäisen runon, joka tunnetaan Suomen kansallislauluna. Lauluosuuden esitti juhlapuhuja Raimo Salo. Juhlan lopuksi nähtiin dokumentti elokuva Hallan Ukko.
Ennen juhlaa Killinkosken sankarimuistomerkille laskivat seppeleen Riitta Mäki ja Pentti Tikkanen. ja Virtain sankarihaudalle Eila Kalliomäki ja Aimo Mäkinen. -jr
