LUONTO | Ilvekselle ja linnuille… – Kauriiden lisääntymisestä ruokaa monille

0
Ilves on tarkkakuuloinen kissaeläin. Noin 50-metrin päästä kuulunut kameran sulkimen vaimea napsahdus keskeytti ruokailun. (Kuvat:Pentti Hautala)

Teksti ja kuvat: Pentti Hautala/J-Pnews
TÖYSÄ/LEHTIMÄKI

Kauriskanta ja peuratkin ovat lisääntyneet nopeasti Suomen maakunnissa. Tämä on tuonut myöskin helppoja herkkuja petoeläimien ruokailuun, ilveksille ja susillle. Myöskin ihmisille.

Lisäksi luontoon jääneistä raadoista saavat syötävää eri lintulajit ja ketut.

Hirvieläinten määrän lisääntymisestä on ollut seurauksena, että myöskin petoeläinten kannat ovat runsastuneet.

Omenat maistuivat, ilvesten alueella esiintymisesta huolimatta. (Kuva:Pentti Hautala)

Mätsäkaurislajeista puhuttaessa yleisemipiä ovat metsäkauris ja valkohäntäpeura. Ne menevät usein myökin tunnistamisessa sekaisin. Lyhyesti todettuna. Parhaiten nämä lajit tunnistaa erilleen eläimen koosta ja hännästä. Metsäkauris on paljon pienempi ja valkoisen peräpeilin päällä on pieni töpöhäntä. Valkohantäpeuralle on komea ”pulloharja”, joka on pystyssä luontokappaleen liikkuessa.

Myöskin maa-ja merikotkat on yhä tutumpi näky keskisen Suomen talvimaisemassa, kun kauriit ovat lisääntyneet.

Ilves on ainoa Pohjois-Euroopan luonnonvarainen kissaeläin. Pääravintona ovat kauriiden ja peurojen lisäksi jänikset, linnut, oravat ja jyrsijät. Lapissa porot ovat kissapetojen pääruokaa.

Jäljistä päätellen 2 ilvestä oli vain vähän nauttinut tämän metsäkauriin lihaa. Meinasin kantaa hieman pakkasessa kohmettuneen eläimen, noin 200–metrin matkan autooni ja lihaa omaan käytöön.—Jätin kuitenkin lintujen ja kettujen ruuaksi. (Kuva:Pentti Hautala/kameran autom. selfie)

Ilves on rauhoittu eläin, jota saa metsästää tällä hetkellä ainostaan Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla 1.12.2020.-28.2.2021. – Lukuunottamatta naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa.

Esimerkiksi ilvesten määrä eri alueilla vaihtelee suuresti, kauriiden esiintymisen tahdissa. Huippu koettiin Suomenselällä muutama vuosi sitten. Silloin Alajärven-Lehtimäkeen rajoittuvassa, Alavuden-Töysän Suutalankylän alueella ilvekset tappoivat parisenkymmentä kaurista. Jopa muutaman metrin etäisyydellä lähimmistä taloista

Lumijälkien ja ajoteiden ylittämishavaintojen perusteella kauriita ja ilveksiä esiintyy yhä alueella paljon.
Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 2200, yli vuoden ikäistä ilvestä. Pentumäärässä oli viime vuotisen laskennan mukaan noin 11 prosentin lisääntyminen edelliseen laskentaan verrattuna. Näin Suomen kokonaisluku lähentelee 3000.
Mainittakoon, että 1950 vuosikymmenellä oli Suomessa vain kymmenkunta ilvestä. Ilves rauhoitettiin vuonna 1962 ja samalla kanta alkoi lisääntyä. 2000-luvun alussa ilveskanta oli Suomen luonnossa jo noin 500 yksilöä.

Ilvekset ovat niin innokkaita jahtamaan kauriita, että yksikin ilves jäi  taannoin viiden pedon laumasta auton alle Töysä-Lehtimäki maantiellä. Ilves nujertaa kauriin ja peuran myöskin vain pelkän pyydystysvietin innoittamana, jolloin kokonainen saaliseläin saattaa jäädä maastoon.
Jäätyneen lihan syönnissä on ilveksellä vaikeuksia, sillä muihin suurpetoihimme verrattuna ilves-kissan puruvoima on heikko. Tästä johtuen se joutuukin talvella jahtamaan aina uutta ja elävää saalista. Näin ilveksen tappamista suuremmista nisäkkäistä jää syömättä. Jäätyvästä lihasta saavat muut eläimet ja linnut ravintoa.

Metsäkaurislauma marssimassa pellolla tammikuun iltahämärässä. (Kuva:Pentti Hautala)

Ilveksen pituus on 70-140 cm, hartiakorkeus 60-70 ja häntä 15-20 cm. Aikuisen naaraan keskipaino on 15 kg, vaihtelu 6-24 kg. Urosten vastaavasti 20 kg, vaihtelee 8-30 kiloon.
Ilveksen kävelyn askeleet ovat pituudelttaan 80-110 cm. Juostessa askelpituus on 130-150 cm. – Peuran kiinniotossa minä mittasin ilvesparin loikkien mitaksi lähes viisi metriä, noin 20 senttiä paksussa lumessa.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuva petoeläimistämme ilvekseen kaikkein myönteisemmin. Ilvestä ei kammota eikä pelätä, kuten sutta. Ilves onkin kissamainen, hieno eläin. Siihen on helppo suunnata myönteisiä ajatuksia.


 

vanhat kuorma-autot tukim

JÄTÄ KOMMENTTI