Eläintarhojen tavoitteena on mm. uhanalaisten eläinten perinnöllisen eli geneettisen monimuotoisuuden vaaliminen. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi eläinten siirtoina eläintarhojen välillä.
Eläinten siirrot Euroopassa tapahtuvat EAZA:an (Euroopan eläintarhojen yhdistys) kuuluvien jäsentarhojen kesken valvotusti. EAZA:n sisällä toimii EEP-ohjelma, joka koordinoi uhanalaisten lajien suojeluohjelmia. Jokaisella EEP-lajilla on oma koordinaattori, joka suosittelee yksilöiden siirtymistä tarhasta toiseen sekä yksilöiden lisääntymistä keskenään. Meillä Ähtäri Zoossa on EEP-lajeista saukko, ahma, susi, metsäpeura, pikkupanda, lumileopardi, takini, tunturipöllö, kiljuhanhi ja visentti.
Uhanalaisten pikkupandojen suojelu
Ähtäri Zoo kuuluu arvostettuun EAZA:an, ja toimii sen ohjeiden mukaisesti, joten uhanalaisten lajien siirtotoimenpiteet ovat osa eläinpuiston toimintaa. Pikkupanda on erittäin uhanalainen laji ja siksi osana EEP-ohjelmaa, eläintarhojen välisillä siirroilla siis turvataan myös niiden geneettisen perimän säilyminen.
Pikkupandoja on ollut Ähtäri Zoossa vuodesta 2015, ja alusta lähtien tarhassa on ollut kaksi tyttöä -River ja Phoenix. Viime vuonna River siirtyi Thoiry zoohon Ranskaan monipuolistamaan lajinsa geenipohjaa. Tällöin eläinpuistoomme jäi ainoastaan pikkupandanaaras Phoenix. Suojeluohjelman koordinaattori otti vuosi sitten yhteyttä intendenttiimme Marko Haapakoskeen tarkastettuaan eläinten kantakirjat, koska hän oli löytänyt Turkin Faruk yalcin zoosta Phoenixille sopivan kumppanin.
Ähtäri Zoon uusi asukas Pablo
Intendenttimme Marko Haapakoski kävi hakemassa Pablon Helsingin lentokentältä joulun jälkeen, ja siitä lähtien pikkupandauros Pablo on ollut eläinpuistomme karanteenitiloissa ohjeistuksen mukaisesti. Tänään odotus vihdoin päättyi, ja Haapakoski yhdessä eläintenhoitajatiimin kanssa vei Pablon karanteenitiloista uudelle tarhalleen.
Pablo alkoi heti rohkeasti auringon paisteessa ja hangen kantaessa tutkia uutta tarhaansa sitä kierrellen ja merkkaillen. Phoenix seuraili tarkkana korkealta kuusen suojassa olevasta piilopaikastaan uroksen touhua, kunnes päätti laskeutua puusta ja aloittaa tutustumisen varovasti.
-Tutustuminen lähti ihan hyvin käyntiin, ja valitsimme sen ajankohdaksi otollisimman mahdollisen hetken, sillä Phoenixillä on vielä kiima-aika, silloin naaraat ovat suostuvaisempia uuden uroksen seuraan. Luonnollisesti toiveissamme on, että pikkupandapari saisi tulevaisuudessa jälkeläisiä, ja pääsisimme näin toteuttamaan lajiensuojeluohjelmaa koko sen laajuudelta, toteaa Haapakoski hymyillen.
