Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
Olen monia kertoja todennut, että luonto sekä sen eläimet yllättävät usein elintavoillaan ja käyttäyty-misellään.
Eikä ne ole ”kaavoihin kangistuneita”, vuosista toisiin. Viime aikoina olen huomannut sen, että kansallislintumme laulujoutsenet käytöksestä. Tämän talven tulossa se on ollut erilaista, mitä edellisinä vuosina.
Aikaisemmin joutsenet ovat sinnitelleet säännöllisesti niin kauan aikaa kotijärvillään, kun pienikin sula-alue on ollut. Linnut ovat viipyneet sulissa jokilahdissa ja uomissa koko talvenkin. Lumipyryt ja pakkaset eivät ole haitanneet, kun vain hiemankin on ollut sulaa vettä.
Tämä sinnittely on kyllä melkein jokaisena vuonna aiheuttanut pelastuspuuhia, kun kokemattomat kansallislintumme ovat jäätyneet kiinni tuimassa pakkasessa.
Nyt joutsenet lähtivät kaikki pois jo heti joulukuun alussa, ennen kovimpia pakkasia. Sulina olleista jokivesien tulo- ja lähtöuomistakin. Tätä ovat monet ihmetelleet. Selvästikin linnut aavistivat, todella tiesivät paukkupakkasten tulevan lähipäivinä. Ja ne tulivatkin. Pakkanen paukkunut keskisessä Suomessakin 27-asteen kylmyydellä.
Tästä äkkinäisestä joutsenten joukkolähdöstä on ollut kaikille vesistöjen läheisyydessä asuville helpottavaa etuakin. Näin siksi, että ei ole tarvinnut murehtia kiinni jäätyneistä linnuista ja kokea vaivaa niiden pelastamisesta.
Nyt saadaan kyllä jännätä sitä, että ilmestyvätkö joutsenet takaisin heti ilmojen lämmetessä. Edellisinä vuosina on niin tapahtunut. Esimerkiksi Ponnenjärven Likolahden sulassa on yleensä menneiden joulujen tienoilla uiskennellut pakkasessa- ja pyryssäkin kymmenkunta joutsenta. Sellaisia, jotka eivät ole lähteneet ensimmäisiä pakkasia pakoon. Kun sitten on ilma lauhtunut vuoden vaihteeksi, niin lahdessa on ollut taas koolla lähes sata joutsenta.
Kun joutsenet ovat nyt lähteneet, niin ilman elämää sulina vielä virtaavat jokien uomat eivät ole jääneet. Pohjoisessa pääosaltaan pesivät ja asuvat koskikarat ovat nyt, tavallistakin aikaisemmin saapuneet runsaslukuisin joukoin. Vikkelät ”vesipapit” muuttavat talveksi Euroopan pohjoisimmista osista, ruuan perässä etelän sulapaikkoihin.
Esimerkiksi Akon- ja Pennalankoskissa sukelteli useita koskikaroja, perjantaina 16.12., 10 asteen pakkasessa. Suomessahan pesii vain noin 300 paria, mutta talvehtii jopa lähes 10 000 yksilöä. Karat saapuvat Suomeen talvikaudeksi Pohjois-Norjasta ja Koilis-Venäjältä.
Kuvat: Pentti Hautala