Sitoutuuko hallitus siihen, että Suomen Ilmavoimien alkeislentokoulutus ja harjoitushävittäjäkoulutus järjestetään jatkossakin Suomessa kansallisella kalustolla ja osaamisella, vaikka yhteistyötä Nato-liittolaisten kanssa tehdäänkin? Jos hallitus sitoutuu alkeis- ja harjoitushävittäjälentokoulutukseen Suomessa, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä nykyisen tilanteen korjaamiseksi asianmukaiseen kuntoon?
Ähtäriläinen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) on huolissaan ilmavoimien alkeis- ja harjoitushävittäjäkoulutuksen tilasta.
– Suomen alkeiskoulutuskoneiden ja harjoitushävittäjien kunto ei vastaa nykyisellään Ilmavoimien lentokoulutuksen tarpeita. Alkeiskoulutuskoneiden käytössä oleva määrä on huomattavasti kirjavahvuutta pienempi, ja vanhemmat harjoitushävittäjät ovat edelleen käyttökiellossa keväällä Keuruulla tapahtuneen onnettomuuden myötä, Savola painottaa.
Savolan mukaan alkeiskoulutuskoneiden ja harjoitushävittäjien kunto-ongelmien kasautuessa on lisääntyneet myös huhut siitä, että niillä tehtävä lentokoulutus haluttaisiin ulkoistaa pois Suomesta.
– Suomalainen alkeislentokoulutus ja harjoitushävittäjäkoulutus, sekä niihin liittyvä lentotekninen osaaminen on osa kansallista puolustuskykyä. Nato-liittolaisilta voidaan kriisin tullen saada apua, mutta kansallisen puolustuksen elementtejä ei voida korvata liittolaisten avulla, Savola korostaa.
– Omasta alkeislentokoulutuksesta ja harjoitushävittäjäkoulutuksesta luopuminen vahingoittaisi kansallista puolustuskykyämme, joka vaikuttaisi myös Suomen painoarvoon ja uskottavuuteen Nato-liittolaisena. Sen vuoksi hallituksen on saatava asia pikimmiten kuntoon.
Savola jätti kirjallisen kysymyksen aiheesta ministerin vastattavaksi 3.10.2023. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös kansanedustajat Hanna Huttunen (kesk.) ja Riitta Mäkinen (sd.).
