Poliisiin kohdistuvat budjettileikkaukset rapauttavat poliisin toiminnan
Poliisin ensi vuoden budjetti on jäämässä noin 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, joka tulee johtamaan koviin säästötoimiin. Poliisi joutuu etsimään säästöjä laajalla rintamalla, mutta yleisestikin on tiedossa, että poliisissa ei pystytä juurikaan säästämään muusta kuin henkilöstömenoista, sanoo Kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Marko Kilpi.
– Tämä tarkoittaa noin 450 henkilötyövuoden vähennyksiä, joka tulee vaikuttamaan koko maassa poliisin toimintaan, näkyvyydestä liikennevalvontaan, rikostutkinnasta turvallisuuden valvontaan, sekä ennen kaikkea ennaltaestävään toimintaan, jolla on selviä, vakavia vaikutuksia varsinkin nuorten elämään. Ennaltaestävästä työstä säästäminen on erityisen kallista säästämistä, Kilpi toteaa.
Poliisin toiminnoista on mahdotonta enää leikata ilman, että palvelun laatu ja turvallisuuden taso kärsivät. Suomessa poliiseja on jo nyt vähiten kuin missään muussa EU-maassa. Jopa Islannissa poliiseja on huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Suomen poliisi on joutunut toimimaan jo vuosia jatkuvasti haastavammaksi muuttuvassa tehtäväkentässä jaksamisen äärirajoilla. Leikkauksilla tulemme nuo rajat ylittämään ja voidaankin hyvällä syyllä kysyä, että onko meillä sellaiseen varaa?
– On selvää, että hallitusohjelman kirjattu poliisien määrän nostaminen 7500 voidaan unohtaa, koska nykyisellä rahoituksella poliisien määrä tulee laskemaan alemmalle tasolle kuin mitä se oli eduskuntakauden alussa, Kilpi sanoo.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä totesi jo keväällä, että silloinen kehyspäätös ei tue tätä kasvuajattelua. Hallitusohjelmassa poliisien tehtävien määrää on edelleenkin lisätty, jo entisestään rajusti ylikuormitettu poliisi saa vain lisää kuormaa kannettavakseen. Samaan aikaan meillä koulutetaan uusia poliiseja hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti, eli tällä hetkellä heitä koulutetaan suoraan työttömyyskortistoon.
– Tämä kehitys on ollut selvästi nähtävissä jo hallitusohjelman julkaisusta lähtien. Olen pitkin eduskuntakautta tiedustellut hallitukselta ja sisäministeriltä poliisien määrästä, resurssien riittävyydestä, poliisien jaksamisesta ja vastaus on ollut aina sama – poliisien määrää tullaan lisäämään. Ikävä kyllä näin ei tule tapahtumaan. Miksi tällaisia vastauksia on annettu, jos on ollut tiedossa, ettei näin tule tapahtumaa?, Kilpi hämmästelee.
– Turvallisuus on kansallisperintöämme, joka kuuluu kaikille. Sitä ei saa tärvellä. Sitä pitää varjella ja siitä on pidettävä aktiivisesti huolta, Kilpi päättää.
Edustaja Kilpi jätti asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.
KÄRNÄ POLIISIN MÄÄRÄRAHAKESKUSTELUSTA: ”ESITETYT VÄITTEET HAISEVAT KUIN POROKÄMPÄN TUHKAKUPPI”
Keskustan kansanedustaja, poliisiasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Mikko Kärnä hämmästelee poliisijohdon ja opposition käynnistämää keskustelua poliisin määrärahoista.
– Valtiovarainministeriön tekemä budjettiehdotus on poliisille toiseksi suurin viimeiseen 10 vuoteen. Poliisien määrä on käännetty erityisesti keskustan vaatimuksesta jyrkkään nousuun ja olemme sitoutuneet budjettiriihessä varmistamaan, että tavoite 7500:sta poliisista toteutuu. Tämä myös pitää ja jos se vaatii vielä lisämäärärahoja, niin sitten ne on myönnettävä. Tässä keskustelussa esitetyt väitteet kuitenkin haisevat kuin porokämpän tuhkakuppi. Herää kysymys, mihin poliisille myönnetyt lisäresurssit ovat viimeisinä vuosina menneet? Eduskunta ja hallitus on velvoittanut poliisia huolehtimaan, että poliisien määrää lisätään erityisesti maamme harvaan asutuilla seuduilla. Jostain kummallisesta syystä poliisi on toiminut asiassa päinvastoin ja se vetäytyy niin Lapista kuin Itä-Suomestakin. Tämä on lirauttelua parlamentarismin kasvoille. Herää epäilys, että rahaa on käytetty erilaisiin kalustohankintoihin ja PR-projekteihin, vaikka niillä piti palkata lisää kenttäpoliiseja.
Kokoomuksen kansanedustajien mölyä ja kritiikkiä Kärnä pitää älyllisesti epärehellisenä. Kansanedustaja vaatii myös poliisin toimintojen kokonaisvaltaista läpivalaisua.
– Kokoomus toimi hallituksessa vuosina 2011-2019. Nyt esitetään paljon enemmän määrärahoja poliisille kuin kertaakaan tuona aikana. Kokoomus on myös vastuussa niistä leikkauksista, jotka ajoivat poliisin alunperinkin hankalaan tilanteeseen. Keskusta pitää hallitusohjelman 7500:n poliisin tavoitteesta kiinni. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että myös poliisin rakennetta pitää uudistaa. Poliisihallitus paisuu vuosi vuodelta isommaksi. Donitseja loputtomissa palavereissa syöviä ja kahvia ryystäviä päälliköitä sekä johtajia on liikaa, kaikenlaisesta viestintähenkilöstöstä nyt puhumattakaan. Poliisihallituksessa on vieraannuttu kentän ja kansalaisten arjesta. Emme me tarvitse kaikenmaailman paperinpyörittäjiä poliisihallituksessa, työkseen twiittailevia komisarioita tai sähköpotkulautapoliiseja, vaan ihan tavallisia kenttäpoliiseja ihmisten pariin huolehtimaan yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Sisäministeri Ohisalon kannattaisi käynnistää hanke poliisin toimintojen läpivalaisemiseksi ja siirtää tämän jälkeen mahdollisimman paljon resursseja kenttäpoliiseille erityisesti maamme harvaan asutuille alueille. Poliisihallituksesta voitaisiin leikata rankalla kädellä.
