Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Peter Östman Keski-Pohjanmaalta Luodosta. Östman edustaa kristillisdemokraatteja myös hallitusryhmien työryhmässä, joka pohtii lisätoimia valtiontalouden sopeuttamiseksi.
Kevätkaudella hallitus joutuu tekemään uusia järeitä päätöksiä valtionvelan kasvun pysäyttämiseksi. Tällä hetkellä Suomi on vaarallisesti tulevien sukupolvien laskuun velkaantuva maa.
– Lähdemme hakemaan työkaluja ja toimenpiteitä, joilla pystytään edistämään talouskasvua ja työllisyyttä. Tiedämme, ettemme pysty tekemään kivoja ratkaisuja. Kun sopeutuksia haetaan, tarkoittaa se aina sitä, että se on jostain pois. Emme sulje pois myöskään joitain veronkorotuksia, Östman sanoo.
– Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä huoltovarmuus ovat asioita, joiden rahoituksesta kristillisdemokraatit haluavat pitää huolella kiinni. Myös maatalouden kannattavuus ja lapsiperheiden tuki ovat meille hyvin tärkeitä.
– Hyvinvointimme tulevaisuus on riippuvainen siitä, onnistummeko saamaan Suomen talouden kestävälle uralle. KD tekee hallitusrintamassa töitä, jotta voimme jatkossakin huolehtia peruspalveluista ja turvallisuudesta. Se edellyttää nykyistä parempia työn ja yrittämisen edellytyksiä koko ajan kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja työelämän murroksessa.
Östmanin mukaan monet suomalaisista ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja antavat tukensa hallituksen pyrkimyksille.
– Mutta kun hallituksen politiikkaa vastustetaan Suomen taloutta entisestään heikentävin poliittisin lakoin ja protestein, ei todellakaan olla ymmärretty, miten vakavassa tilanteessa nyt ollaan, hän sanoo.
– Ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin ei saavuteta ideologisen vastakkainasettelun ja poliittisten lakkojen kautta. Uudistukset niin työelämälainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaankin ovat välttämättömiä, sillä olosuhteet ympärillämme ovat muuttuneet, emmekä voi pitäytyä tiukasti vanhoihin toimintatapoihin ja ns. saavutettuihin etuihin.
Valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ensi vuonna 3,4 prosenttia. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan julkisen talouden alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia BTK:sta.
– Jos velkaantumiskehitys jatkuu tällaisena, saatamme olla jossain vaiheessa tilanteessa, jolloin muut tekevät päätökset meidän puolestamme, Östman muistuttaa.
