Pentti Hautala
SUOMENSELKÄ
Me suomalaiset saamme nauttia nykyisin mitä erilaisimmista juhlapyhistä ja päivistä.
Lisää niitä myöskin aina keksitään vietettäviksi, mitä minkäkin tapahtuman ja kansanryhmän vaatimuksesta.
Kaikki juhlapyhät ovat ajankulussa tulleet yhä enenevässä määrin toistensa kaltaiseksi- Kaupallisiksi. Toki onneksemme erojakin vielä on olemassa. Nämä erovaisuudet vaikuttavat myös siihen, millainen henkilökohtainen kunto on pyhien jälkeen.
Ottakaamme esimerkeiksi vaikkapa vuoden merkittävimmät, kansainväliset juhlapäivät. Niistä ensimmäisenä vietetään pääsiäistä. Sen voidaan todeta kaikista vaarattomaksi, paitsi lapsille. Heiltä saattaa mämmituokkonen kaatua sohvalle.
PÄÄSIÄISENÄ on viime vuosina myöskin lisääntyvässä määrin ihmiset ajelleet autoillaan suliin vesiin. Tärkeintä on näissäkin tapauksissa, ettei menetetä malttia. Kannattaa odottaa auton täyttymistä vedellä ja sitten avata oven sekä uida rantaan. Tällaisesta onnettomuudesta on meikäisellä omakohtaisiakin kokemuksia, Savosta saaren ja mantereen jäätieltä
-Antaa lasten vaan sotkea rauhassa koko sohvan, kun nykyään on kurinpito kielletty. Äiti tai isä on velvollinen ottamaan itse siivousvälineet ja työstää sohvan puhtaaksi.
Töihin paluumäärät pääsiäisen jälkeen on yllättävän suuret. Se kai johtuu siitä, että ihmisiltä loppuu väkevien juomien varastot jo ensimmäiseen pääsiäispäivän aamuun mennessä. Kun sitten joutuu juomaan pääsiäisen pyhäpäivät mehuja ja kahvia, saa mennä arjen tullessa virkeänä töihin. Samalla muistuu monille mieleen pääsiäisen vieton alkuperä…
Se, että pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemisen kunniaksi. Pääsiäinen onkin vanhin ja tärkeimmäksi todettu kirkon juhla!
VAPPPU on työn juhlapäivä. Päivän puheiden, marssien ja juhlinnan jälkeinen aika on työikäiselle ja kouluja käyvälle erityisen raskasta aikaa. Varsinainen ”työn juhla” on kyllä kovin lyhyt. Se täytyykin korjata aina laadulla ja ennen kaikkea määrällä.
Näin onkin vapun jälkeiset aamuna koko lähitienoon ihmiset kovin ”nukkavierujen” näköisiä. Mutta tehty päätös: ”Vappua ei enää juhlita”, kestää useimmilla kuitenkin korkeintaan seuraavaan vappuun.
JUHANNUSKIN on itse asiassa varsin harmiton juhla. Toiset ottavat ”mirkun” ja ”lestin” mukaan. Mennään saareen ja rantamökeille tai muulle riehaan. Ei tähän ole kenelläkään mitään moitetta sanomista. Paitsi siinä, että jotkut menevät kyllä valitettavasti hyvässä tuiskeessa uimaan, eivätkä jaksaa takaisin rantaan.
Juhannus keksittiin vuosisatoja sitten keskikesän valon juhlaksi. Sitä vietettiin alun pitäen Ukon juhlana. Tarkoituksena oli varmistaa maataloudessa elantonsa saavien, tulevan vuoden sato ja hedelmällisyys. Katollinen kirkko laittoi juhannuksen Johannes Kastajan yhtymäjuhlaksi jo vuonna 1316.
Juhannuksen ja pikkujoulujen väliin jää ikävä pyhätön kausi. Ainakin sellaisille, jotka eivät löydä pyhäinpäivästä juhlimisen aihetta. Surulle suunnataan sijaa ajatuksissa ja teoissa, kun kunnioitetaan edesmenneiden muistoa.
Olisi tietenkin monen mielestä hyvä keksiä syksyn pimeään kauteenkin, vielä joitakin virallisia ”riukujaisia”, että arempikin kehtaisi häpeämättä pitkäripaiseen astella.
JOULU onkin sitten vuoden kansainvälisistä juhlapyhistä viimeinen. Se on kuitenkin muodostunut viime vuosina myös vaarallisemmaksi, kun mukaan huomioidaan tilastoista myös vuodenvaihteen vahingotkin.-Esimerkiksi liukkaiden kelien aiheuttamat onnettomuudet. Sukujen, sekä ”kaverien” kokoontumisten aiheuttamien välienselvittelyt ja rähinät jne.
Lisäksi joulupyhät horjuttavat, tai suorastaan kaatavat monen suomalaisen taloudelliseen ahdinkoon. Hyvän ruuan ylensyönti ja liiallisena juomien nauttiminen, saa myös hyvälle alulle lukemattomat määrät verisuoni-, sydän- ja muita sairauksia!
Joulu on monelle vanhalla ja nuorelle hermoihin ottavaa juhla-aikaa. Moni joutuukin sauhuttelemaan tupakkaa aivan yhtenään. Sellaisetkin, jotka ovat aikaisemmin polttelun lopettaneet. Tästä on seurauksena sitten monenlaisten keuhkosairauksien alkaminen.
JOULUNA ainakin pitäisi nykyaikanakin muistaa tämän juhlan alkuperä. Sen, että JOULUA vietämme Jeesuksen syntymän muistoksi. Tähän pitäisi tärkeimpänä sisältyä rauhaisia yhdessäolon mielihyvä. Lisäksi myöskin oman mielenrauhan ja hyvän olon vaaliminen.
Esimerkiksi vapahtajaamme Jeesuksen syntymään pääsee sujuvasi suuntaamalla kohti kirkkoa. Jouluaaton hartaustilaisuuksissa ja pyhien Jumalanpalveluksissa saamme sanan kuulossa oivallisesti syventyä Vapahtajamme syntymän aikojen tapahtumiin.
Nythän ei koronan kokoontumisrajoitukset estä kirkkoon kokoontumista. Se on hyvä homma tässäkin tautitilanteessa. Ja kirkoissahan on tilaa istumisen välimatkoille.
JA LOPUKSI muistakaamme nyt tänäkin juhlapyhien aikana kaksi tärkeää asiaa:
1) Ei tonttuilla holtittomasti liikenteessä, eikä muuallakaan.
2) Hiihto tai kävelykuntoilu parhaiten ne joulusapuskatkin sukkelasti sulattaa!
Ja vielä: RAUHALLISTA JOULUA ja TERVEYTTÄ ja ONNISTUMISTA SUOMALAISEN KORONAROKOTTEEN KEHITTÄJILLE vuonna 2022. – tv. Pentti.
