Pentti Hautala
Alavus/Töysä
Yleisessä keskusteluissa, ja mielipiteiden vaihdossa on työkyvyttömyyseläkkeelle pääsystä riittänyt porua pitkään.
Erityisesti kielteisistä ratkaisuista, ja niiden syistä sekä päätöksen tekijöistä on kirjoitettu ahkerasti. Myöskin TV:ssa eri radio-ohjelmissa on ”poristu” paljon näistä asioista aktiivisesti
Taannoin radiossa oli koolla monta ihmistä, jotka selvittivät omia kokemuksiaan. Kaikki syyttivät yksipuolisesti vakuutuslääkäreitä siitä, että eläkehakemukset oli hylätty. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole asianlaita.
Ohjelmassa mukana olleille henkilöille olivat kielteiset päätökset tulleet työeläkelaitokselta. Näin siitäkin huolimatta, vaikka omat, paikalliset lääkärit olivat todenneet henkilöt työkyvyttömiksi, sairauksien ja tapaturmien vaikutuksesta.
Suurin ihmettelyn aihe on; miksi vakuutuslääkäri päättää ”terveen paperit”, eläkettä hakevaa sairasta henkilöä tutkimatta ja näkemättä.
Tästä minäkin Innostuin ottamaan selvää siitä, miten nämä ratkaisut eläkepäätöksistä todellisuudessa syntyvät. – Ja myös omasta kiinnostuksestani näitä asioita kohtaan. Olen myöskin ihmetellyt työeläkeratkaisujen eriarvoisuutta. Toisen näyttävät pääsevän eläkkeelle helposti ja toiset sairaan näköisetkin eivät!
Työeläkevakuuttaja TELA ry:n tiedotteesta selvisi, että työeläkekysymyksissä osapuolia ovat hakija sekä työeläkelaitos. Hoitava lääkäri ja vakuutuslääkäri toimivat asiantuntijoiden roolissa.
-Hoitava lääkäri kuvaa potilaan sairauden ja jäljellä olevan toimintakyvyn. Vakuutuslääkäri vertaa tätä toimintakykyä vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön.
-Hoitava lääkäri toimii pelkästään lääketieteen piirissä, mutta vakuutuslääkäri myös sosiaalivakuutuksen ja sen lainsäädännön kokonaisuuden huomioiden.
– Käytännössä varsinaista päätöstä vakuutuslaitoksessa ei tee VAKUUTUSLÄÄKÄRI. Päätökset syntyvät usean eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Ratkaisuvallan haltija on usein juridisen tai sosiaalisen koulutuksen saanut henkilö.
-Vakuutuslaitoksessa-kuten työeläkeyhtiössä-vakuutuslääkäri työskentelee ryhmässä, muiden etuuskysymysten ratkaisijoiden kanssa.
-Päätöksenteon ensimmäisessä portaassa, esim. työeläkeyhtiössä, varsinaisen ja lopullisen päätöksen tekee ratkaisuvallan haltija. Hän on yleensä oikeuslääketieteellisen tai yhteiskuntatieteellisen ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut asiantuntija.
-Seuraavassa vaiheessa vakuutetun eläkehakemusta voidaan käsitellä muutoksenhakuelimessä. Näitä ovat yksityisen sektorin eläkekysymyksissä ensimmäisenä asteena eläkelautakunta ja ylempänä elimenä vakuutusoikeus.
-Vakuutuslääkäri työskentelee muutoksenhakuelimessä yleensä sivutoimisessa, luottamustoimen luontoisessa palvelusuhteessa. Muutoksenhakuportaassa päätös tehdään kollegiaalisesti, jolloin lääkärillä on ratkaisutilanteessa vain yksi ääni. Muut jäsenet ovat muutoksenhakuelinten virkatuomareita sekä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen nimeämiä työelämän ja sosiaalivakuutuksen asiantuntijoita.
Minun oman kokemukseni ja eri ihmisiltä saamani tietojen mukaan olen tullut sellaiseen päätelmään, että työeläkkeeseen oikeutettuja kohdellaan puolueellisesti ja eriarvoisesti. Yhteiskunnallinen asema ja poliittinen toimintakin ratkaisee.
Selittäköön asiantuntijat mitä tahansa, niin käytännöstä käy ilmi melkoisten päätännän sekamelskan sävyttävän eläkeratkaisuja.
Kyllä tällaisissa, ihmisen elämän suurissa asioissa pitäisi täysi ratkaisuvalta olla aina hoitavalla lääkärillä. Hän tietää varmasti työkyvyttömyyseläkettä hakevan sairaudet! Nyt päätökset syntyvät kaukana, eri tahojen yhteisenä, kuten useimmat asiantuntijatkin ovat esittäneet.
Minä olen omakohtaisen- ja eri henkilöiden kokemuksien perusteella sitä mieltä, että myöskin työnantajat ovat myöskin työntekijänsä kohdalla ratkaisevassa asemassa.
Varmasti työnantajalla, eläkevakuutusyhtiöön maksavana tahona on merkittävä valta. Jos halutaan päästä jostakin työ- tai toimihenkilöstä eroon, niin työkyvyttömyyseläke tulee muitta mutkitta jne.
Sellaisista tapauksistakin olen saanut tietoa että, esimerkiksi vammasta parantunut henkilö itse on ollut halukas palamaan takaisin työhönsä. Ja hoitavat lääkärit ovat todenneet henkilön myös työkykyiseksi, mutta eläke on myönnetty työeläkelaitoksen työnantajan hakemuksesta!
Näin sitten -Eläkkeelle pääsyn- ja kuukausittain tulevien eläkerahojen lisäksi, entinen palkkatyö on jatkunut toisessa yrityksessä useita vuosia! Ja tällaisia tapauksien on paljon. Yrittäjien kohdalla työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisut ovat varmasti vielä enemmän tulkinnanvaraisia kuin yksityishenkilöllä.
Mutta se on myöskin järjenvastaista, kun eläkerahastojen kertymä eläkeyhtiöillä on ylittänyt jo 200 miljardia, Vuosittain kertymä on kasvanut monilla tuhansilla miljoonilla. Ja myös lauennut, kun maailmalle sijoitettujen eurojen kurssit laskevat.
Näitä eläkerahastojen varoja riski sijoitetaan ympäri maailmaa ja samalla ”käräjöidään” eläkkeisiin oikeutettujen sairaiden henkilöiden kanssa. Sekä maksetaan mahdollisimman pieniä eläkkeitä muutenkin suomalaisille, eläkerahastoja työvuosinaan kasvattaneille!
Eikä uuden hallituksenkaan, viikkoja kestäneisiin neuvotteluihin sisältynyt, vakuutusrahojen perintää eikä maksuja ja sitä että, sijoituksiin laitettaisiin vihdoinkin oikeudenmukaiset ohjeet. Ainakin tarkkaan valvontaan!
