Lappajärven kunnanvaltuuston joitakin päätöksiä kokouksesta 19.4.
Lisämäärärahaesitys uuden koulun av-laitteisiin
Uuden yhteiskoulun av-laitteistohankintoihin ja asennuksiin oli budjetoitu erillinen määräraha vuodelle 2020, yhteensä 150.000 euroa ja toteuma oli 48.718,03 euuroa. Osa laitteistosta päätettiin ottaa leasingillä ja osa laitteistotoimituksista viivästyi ja on edelleen toimittamatta, eikä asennustyöhön varattu osuus määrärahankäytöstä toteutunut vuoden 2020 loppuun mennessä.
Hyväksyttiin.
Kuntalaisaloite Rantakankaan koulun säilyttämiseksi
Sivistyslautakunta on käsitellyt Rantakankaan koulua viime vuosina useaan
otteeseen. Syynä on ollut erityisesti koulun huono sisäilma ja kunto. Vuosi sitten käsittelyssä päädyttiin siihen, että liikuntatilat eivät ole pysyvä opetustilaratkaisu. Myös muitakin vaihtoehtoja käytiin läpi. Sivistysjohtaja on toimittanut kuntalaisaloitteen Rantakankaan koulun henkilökunnalle ja pyytänyt heiltä lausuntoa.
Keskeisimmät koulun lausunnon kohdat aloitteesta ovat: Kuten aloitteessa Rantakankaan koulu halutaan säilyttää. Liikuntatilan jakamista liikuntatilaksi ja kahdeksi nykyisiä tiloja paljon pienemmiksi tiloiksi ei nähdä tarpeelliseksi eikä opetuksen järjestämisen kannalta oleelliseksi. Tarvittavat sisäliikuntatunnit voidaan järjestää kalusteiden siirtelyllä eikä opetustiloista haluta pienempiä. Myöskään muualle tehtävät liikuntatilat eivät ole koulun
tarpeisiin nähden tarpeen. Varastotila tarvitaan varastona ja koulu kokee nykyisen
opettajainhuonejärjestelyn riittäväksi ja toimivaksi. Koulu haluaa liikuntasaliin väliverhot tai kunnolliset väliseinät opetustilojen välille.
Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta esittää vastineessa, että sivistyslautakunta on
Rantakankaan koulun esitetyistä muutostöistä samaa mieltä kuin koulun lausunto; liikuntasalia ei pilkota pienemmiksi tiloiksi eikä varastoa muuteta henkilökunnan tilaksi. Liikuntasali ei ole lautakunnan mielestä pysyvä kouluratkaisu, koska se on lähtökohtaisesti suunniteltu sisäliikuntatilaksi. Pitempiaikainen ja pysyvä käyttö vaatisi kiinteät, äänieristysvaatimukset täyttävät väliseinä- ja oviratkaisut sekä ilmastoinnin muutoksiaLappajärven kunta Luokkatiloihin tulisi saada myös luonnonvaloa ikkunoiden kautta ja tämä vaatisi aukotuksia ulkoseiniin.
Tämänhetkinen oppilasennuste ei tue suurten ja pysyvien ratkaisujen tekemistä nykyisille
rakenteille, mikäli tilaa käytetään tulevaisuudessa liikuntatilana. Sivistyslautakunta katsoo, että Rantakankaan koulun oppilaat siirtyvät yhteiskoulun tiloihin lukuvuoden 2023-2024 alusta. Siirtymisestä on päättänyt aiemmin kunnanvaltuusto 25.5.2020. Perusteluina tälle on, että silloin kaikille Rantakankaan ja yhteiskoulun oppilaiden yhdistetyille opetusryhmille löytyy opetustilaksi tarkoitettu tila. Tällä aikataululla kuntaan ehtii valmistua myös monitoimihalli, jolloin sisäliikuntatila voidaan tarvittaessa irrottaa myös opetustilaksi. Jos siirtyminen tapahtuisi lukuvuoden 2021-2022 alusta, sisäliikuntatila olisi todennäköisin yhden alaluokan opetustila. Tiloja vapautuu lukuvuoden 2023-2024 alusta myös
yläluokkaopetuksesta. Ennen siirtoa sivistystoimi selvittää koulukuljetusten kehittämistä niin, että pienempien oppilaiden kohdalla voidaan taata turvallinen koulumatka.
Sivistyslautakunta katsoo myös, että nykyisin liikuntasalissa tapahtuvan opetuksen tueksi tilaan tehdään muutoksia akustiikan parantamiseksi. Liikuntasalin akustiikkamuutoksien tulee olla sellaisia, että ne pystyy purkamaan, jotta tila voidaan palauttaa liikuntakäyttöön. Sivistyslautakunta toteaa vielä, että koulukiinteistöjen kunnossa voi tapahtua muutoksia vielä ennen syksyä 2023. Muutokset pitää ottaa huomioon ja niiden pohjalta voidaan tehdä myös tästä esityksestä poikkeavia päätöksiä. Muutokset voivat koskea niin Rantakankaan koulua kuin Länsirannan kouluakin. Sivistyslautakunta näkee, että kunnan tehtävänä on tarjota lapsille ja nuorille turvalliset ja terveet kouluolot – tämä vaatii tarvittaessa muutoksia oppilaiden sijoitteluun kunnan alueella. Erikseen sivistyslautakunta toteaa vielä, että Rantakankaan koulun siirtyminen ei vaikuta henkilöstöön. Opetusryhmien määrä pysyy sellaisena, että virassa olevat opettajat ja toimessa olevat koulunkäynninohjaajat tarvitaan jatkossakin.
Päätös: Tuija Viinamäki esitti kokouksessa, että Rantakankaan koulu jatkaa
Rantakankaalla vielä lukuvuoden 2024-2025 ja siirtyy vasta sen jälkeen
yhteiskoululle. Vesa Luoma kannatti Viinamäen esitystä.
Äänestys; pohjaesityksen kannalla Liisa Ahde, Juho Korpela, Johanna
Savola ja vastaesityksen kannalla Tuija Viinamäki, Vesa Luoma ja Jussi
Keto. Puheenjohtajan äänellä pohjaesitys voittaa.
Kuntalain mukaan ”Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos 1 momentissa tarkoitetun aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. ”Kuntalaisaloitteen Rantakankaan koulun säilyttämiseksi on allekirjoittanut 128 kunnan asukasta (yli 2 % kunnan asukkaista) ja 48 muuta henkilöä. Kunnanvaltuusto on 25.5.2020 päättänyt, että Rantakankaan koulu toimii liikuntasalissa siihen asti kunnes Rantakankaan koulun oppilaat
mahtuvat uuden yhteiskoulun osastojen 0.-2. ja 3.-6. opetustiloiksi tarkoitettuihin tiloihin.
Sivistysjohtaja on laatinut Selvityksen Länsirannan ja Rantakankaan kouluista. Selvityksessä on myös laskelmat säästöistä ja lisämenoista, jos molemmat kyläkoulut lakkautettaisiin ja oppilaat siirtyisivät yhteiskouluun. Laskelman mukaan säästöt olisivat 320.300 – 357.100 euroa/vuosi ja lisämenot n. 143.300 euroa. Lisämenoissa ei ole huomioitu mahdollisista lisätilojen vuokraamisesta aiheutuvia kustannuksia. Haasteena Rantakankaan koululla ovat olleet sisäilmaongelmat, joiden vuoksi opetus järjestetään tällä hetkellä liikuntatilassa. Varhaiskasvatus toimii yksityiseltä vuokratuissa tiloissa.
Kunnanhallitus päättää antaa sivistyslautakunnan vastineen tiedoksi
kunnanvaltuustolle ja aloitteiden tekijöille. Vastineessa esitetyistä toimenpiteistä päätetään erikseen.
Hyväksyttiin yksimielisesti
Lainan myöntäminen Lappajärven Veikot ry:lle
Lappajärven kunnanhallitus on päätöksillään myöntänyt tilapäistä rahoitusta Lappajärven Veikot ry:lle yhteensä 165.000 euroa. Tilapäiseksi rahoitukseksi tarkoitetusta lainasta on maksettu kunnalle 123.000 euroa, joten jäljellä on vielä 42.000 euroa. Tästä jäljellä olevasta pääomasta. Lainan takaisinmaksuaika on viisi vuotta, lyhennykset puolivuosittain ja lainasta perittävä korko on 0,5 %. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Lappajärven Veikot ry:lle myönnettävän lainan velkakirjan ehtojen mukaisesti ja lainan vakuudeksi omavelkaisen takauksen.
Hyväksyttiin.
KOy Lappajärven Vuokratalojen lisäselvitys rahoitushakemukseen
KOy Lappajärven Vuokratalot on aikaisemmin hakenut omistajaltaan eli Lappajärven kunnalta rahoitusta Mynkelin luhtitalojen peruskorjaukseen. Kunnanhallitus päätti 4.5.2020, ettei Lappajärven kunta tässä vaiheessa lähde rahoittamaan KOy Lappajärven Vuokratalojen Mynkelin luhtitalojen peruskorjausta. Käytyjen neuvottelujen jälkeen päädyttiin esittämään, että vuokrataloille myönnettäisiin 100.000 euron laina, josta 30.000 euroa olisi käytetty Harjun rivitalon lämpimän käyttöveden pääputken korjaamiseen ja loppurahoitus olisi käytetty Mynkelin asuntojen pintaremontointiin.
Kunnanvaltuusto päätti 16.11.2020 hyväksyä, että Koy Lappajärven Vuokrataloille annetaan akuutteihin remontteihin lainaa 30.000 euroa. Kun taloyhtiön hallituksen ja kunnanhallituksen neuvottelut ovat edenneet niin, että ollaan saavutettu ratkaisu, jolla taloyhtiön talous saadaan tasapainoon, valtuusto palaa asiaan. Mainittakoon, että vuokrataloille ei ole maksettu tuota 30.000 euroa, koska raha ei olisi riittänyt Harjun vuokratalon remonttiin siinä ilmenneiden muiden korjaustarpeiden vuoksi.
Kunnanhallituksen ja taloyhtiön hallituksen välinen neuvottelu on pidetty 15.2.2021. Neuvottelussa on todettu, että kunnassa pitäisi olla tarjolla hyväkuntoisia asuntoja. Tärkeimpinä kunnossapidettävinä kohteina pidettiin Harjun rivitaloa ja Mynkelin luhtitaloja sekä Timontaavia.
Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä, että Lappajärven Vuokrataloille myönnetään 300.000,00 euron laina 12 vuoden ajaksi velkakirjan ehtojen mukaisesti Mynkelinmäen yhden luhtitalon ja alueen saneeraukseen sekä käytössä olevien vuokratalojen asuntojen vesijohtojen korjaamiseen.
Merkittiin pöytäkirjaan, että Maarit Viitala, Jari Hernesniemi, Hannu
Kuoppala ja Maria Viita-aho-Tohni ilmoittivat olevansa esteellisiä
(yhteisöjääti) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon
ajaksi.
Hyväksyttiin
Yhdyskuntainsinöörin viran aukijulistaminen
Teknisen osaston tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi kunnanvaltuustolle on esitetty, että kuntaan perustettaisiin yhdyskuntainsinöörin virka. Lappajärven kunnan hallintosäännön mukaan viran perustamisesta päättää valtuusto.
Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa virkasuhteeseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virka, mikäli tehtävässä käytetään julkista valtaa. Perusteltu syy voi olla esim. silloin, kun kyse on tehtävästä, jota on välittömästi ryhdyttävä hoitamaan, mutta johon ei esimerkiksi päätöksentekoon liittyvistä aikataulusyistä ole vielä ehditty perustaa virkaa tai kyse on vain lyhyestä määräaikaisuudesta, eikä sitä varten ole hallinnollisesti perusteltua perustaa virkaa.
Tekniselle osastolle palkattavan henkilön tehtävien pääpaino tulisi olemaan yhdyskuntatekniikan toimialaan kuuluvia tehtäviä, kuten tie- ja liikennealan hankkeiden sekä vesihuollon ja vesirakentamisen sekä suunnittelu-, kehittämis- että toteuttamistehtäviä. Tehtäviin kuuluisi myös ympäristövaikutusten arviointia, maankäytön suunnittelua sekä maisema- ja ympäristörakentamista. Tehtävä sisältäisi myös talonrakennustekniikkaan sekä hankintoihin ja kilpailutukseen liittyviä tehtäviä. Tehtävä sisältäisi niin ikään työnjohtotehtäviä.
Tehtävä edellyttää vähintään AMK-tasoista teknistä koulutusta, joka pitää sisällään yhdyskuntatekniikan ja talonrakennustekniikan opintoja.
Kunnallisen viranhaltijalain 2 luvun 4 §:n mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 108 §:ssä säädetyllä tavalla.
Hallintosäännön 6 luvun 48 §:n mukaan viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Hallintosäännön 49 §:n mukaan kunnanhallitus päättää mm. rakennusmestarin valinnasta. Kunnanhallitus päättää yhdyskuntainsinöörin valinnasta.
Kunnanhallitus päättää laittaa auki yhdyskuntainsinöörin viran niin, että virka voidaan täyttää ennen kuin viran perustamista koskeva päätös on saanut lainvoiman.
Esitys hyväksyttiin.
