Lappajärven yksikössä logistiikan osaamisalalla työskentelee kolme liikenneopettajaa: Hannu Hirsimäki, Petri Lemettinen ja Pasi Myllykangas. Liikenne-opettajilla on valtava määrä kokemusta kuljetusalalta, mutta mikä työssä haastaa ja mikä on parasta?
Hannu Hirsimäki on työskennellyt vuosia liikenneopettajana, sillä hänellä oli aiemmin autokoulu.
– Jamilla olen ollut nyt pari vuotta. Päädyin tänne aluksi tuuraamaan, kun liikenneopettajia ei ollut riittävästi. Taisin pari viikkoa pohtia, kun minua kysyttiin täysipäiväiseksi liikenneopettajaksi. Yrittäjänä työskentely on kuormittavaa, vaikka itse työ onkin mukavaa, hän kertoo. Hän myi autokoululiiketoiminnan toiselle saman alan yrittäjälle.
Ennen yrittäjyyttä Hannulla oli aiempaa kokemusta kuljetusalalta. Nyt Jamissa hän onkin erikoistunut C- ja CE-ajokorttiluokkien opettamiseen.
Myös Petri Lemettisellä on vuosien kokemus raskaan kaluston kuljettamisesta, sillä aiemmin hänkin toimi yrittäjänä. Hänenkin vastuullaan on opetus C- ja CE-ajokorttiluokissa.
– Olen ajanut raskasta kalustoa jo vuodesta 1989 lähtien, sillä perheessäni oli kuljetusyritys. Jatkoin sitä ja olen ajanut aina Ruotsia myöten kuljetuksia, pääasiassa puutavaraa. Liikenneopettajaksi valmistuin viime syksynä ja sain työpaikan Jamilta, hän kertoo.
Erityisen tuen ohjaustakin
Pasi Myllykangas huolehtii B-ajokorttia suorittavien ajo-opetuksesta. Lisäksi hän toimii ohjaajana. Tarvittaessa hän järjestää myös erityisen tuen ohjausta.
– Vaikka tällä hetkellä työ painottuu ohjaamiseen, niin teen jatkuvasti myös preppauksia opiskelijoille. Erityistä tukea tarvitaan etenkin teoriakokeissa, sillä joskus erilaiset hahmottamisongelmat haastavat kokeisiin menijöitä. Niihin sitten katsomme yhdessä opiskelijan kanssa ratkaisuja. Autan myös niitä, joilla syystä tai toisesta jää muita tehtäviä tekemättä ja uhkaavat jäädä opinnoissa jälkeen, Pasi kertoo.
Tarkkuutta ja tilannelukutaitoja
Logistiikka-ala on nuorelle vaativa. Raskaan kaluston hallinta vaatii todellisia taitoja ja valtavasti opettelua. Koulutus myös antaa paljon, sillä nuori saa kaikki ajokortit B, C ja CE-ajokortit sekä haluamansa pätevyydet esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetukseen. Myös tulityökurssi ja hygieniapassi kuuluvat tutkintoon.
– Opetus on erittäin tarkkaa ja tässä pitää oikeasti keskittyä. Opetus on yksilöllistä, mutta minimitunnit ajo-opetuksessa on kuitenkin täytettävä. Toiset tarvitsevat enemmän opetustunteja kuin toiset. Emme tuijota tunteja, vaan opetamme niin kauan kuin tarve on, Pasi jatkaa.
Muut liikenneopettajat allekirjoittavat tämän. Tarpeellinen määrä ajotunteja on kaikkien etu.
– Täällä koulumaailmassa voi kyllä antaa kaikkensa, kun taas liiketoiminnassa on saatava opetus tehtyä varatuissa tunneissa. Muuten tulee lisäkustannusta joko itselle tai opiskelijalle, Petri tarkentaa.
Koulumaailma tuo muillakin tavoin joustoa opettamiseen.
– Aina ei pääse opiskelijan kanssa samalle aallolle, jos jommalla kummalla on huono päivä. Silloin on turha lähteä takkuamaan vaikeita risteyksiä tai liukasta ajoa. Sitten jatketaan toisena päivänä, Hannu sanoo.
Ajo-opetus tehdään opiskelijan kanssa aina kahdestaan. Siinä huomaa kyllä, jos jokin painaa mieltä.
– Työssä pitää olla kyllä tilannelukutaitoa niin opiskelijoihin kuin liikenteeseenkin, Pasi lisää.
Suosittu ala tarjoaa monenlaista haastetta
Jamissa logistiikka-ala on joitakin vuosia ollut erittäin suosittu ja opiskelupaikat täynnä. Tilat meinaavat jo jäädä ahtaiksi.
– Tulijoita olisi enemmän kuin voi ottaa. Monimuotototeutukset ovat aina täynnä. Yhteensä logistiikkapuolella on opiskelijoita kaikkiaan noin 80, Pasi kertoo.
– Toiminnan skaalaaminen ja suosioon vastaaminen haastaa, meidän on kuitenkin samoissa puitteissa mukauduttava ja suunniteltava toiminta, Petri lisää.
Haasteita tuovat joskus myös ikäluokkien sisäiset ikäerot.
– Kyllähän se vaikuttaa, onko syntynyt tammikuussa vai joulukuussa. Samaan aikaan kuitenkin aloitetaan opiskelut. CE-korttia on odotettava kuitenkin siihen asti, että tulee täysi-ikäiseksi, Pasi sanoo.
– Logistiikka-alan kehittäminen tuo oman mausteensa työhön. Tämä on antoisaa ja hyvällä porukalla on mukava tehdä, Hannu sanoo.
Hiljattain Hannu keksi kysyä liukkaanajon harjoitteluun Menkijärven lentokenttää. Raskaalle kalustolle ei nimittäin ole meinannut löytyä riittävän laadukasta ajoharjoittelurataa, sillä tilaa on oltava paljon.
– Opiskelijat ovat tykänneet kyllä liukkaankelin ajoharjoittelusta. Siinä sitten mennään oikeasti, kun yhdistelmä kiihdytetään maantienopeuteen ja aletaan tekemään jarrutuksia ja väistöjä. Onneksi tähän on löytynyt hyvä paikka, toteaa Pasi.
Mutta mikä työn paras puoli on?
Monet nuoret jäävät omaan maakuntaan töihin, ja töitä kuljetusalalla kyllä riittää. Kaikki liikenneopettajat ovat yhtä mieltä siitä, mikä työssä on parasta.
– Hienointa on nähdä, kuinka nuoret voittavat itsensä, Petri kiteyttää.
– Kyllä se parasta on päivittäistyössä, kun näkee kehityksen nuorissa. Yhdistelmäajoneuvolla peruuttaminen on vaikeaa ja samoin kaupunkiajo, sanoo Hannu.
– Kun on oikein montaa päivä prepannut jotain opiskelijaa, niin on se hieno tunne, kun nuorelta tulee whatsappiin viesti: LÄPI MENI. Samoin menee itsellä vielä tunteisiin, jos opiskelija kaikesta tekemästään työstään huolimatta epäonnistuu, kertoo Pasi.
