Pentti Hautala
Tämän vuosituhannen alusta alkaen, on neljän eri Suomen hallituksen suunnittelulla valmisteltu sosiaali-, terveydenhuollon ja pelastustoimen kokonaisuudistusta. Yleisesti on tiedostettu ja tiedotettu ensisijaisesti, kyseessä olevan vain Sote-palvelujen uudistus. Mutta kokonaisuuteen sisältyy yhtä tärkeänä elementtinä myös PELASTUSTOIMI.
Eli maakunnissa päättävät maakuntavaltuustoon valitut meille kaikille terkeimmistä lähipalveluista.
Uudistus saavuttaa ensimmäisen lakipisteensä TÄNÄÄN sunnuntaina, 23.1.2022. Varsinaisena äänestypäivänä, jolloin valitaan kaikille Suomen 21:lle hyvinvointialueelle aluevaltuustot.
Esimerkiksi kunkin äänestysalueen maakuntien kunnissa kirjoilla oleva, 18-vuotta täyttänyt asukas, saa äänestää hyvinvointialueensa ehdokkaana olevaa henkilöä. – Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kunnissa äänestetään oman hyvinvointialueensa ehdokkaana olevaa.
Aluevaaleissa on kyse meille jokaiselle elämässämme tarvitsemista palveluista. Kokonaan uusi hallinto kokonaisuus. Vaaleissa valitut valtuutetut päättävät hyvinvointialueillaan lähipalvelujen järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.
Näitä aluevaltuuston päättämiä toimintoja ovat: Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten-, nuorten ja perheiden palvelut, ikääntyneiden palvelut, työikästen palvelut, mielenterveyden- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, oppilas-ja opiskelijahuolto, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä pelastustoimi.
Kuten aluevaltuustojen päättämistä tehtävistä käy ilmi, niin vaaleissa voi vaikuttaa kaikille, jokapäiväisessä elämässä tarvittaviin, tärkeisiin palveluihin. Ennen kaikkea niiden saatavuuteen ja toimivuuteen tasapuolisesti koko hyvinvointialueellamme.
Hieman ihmetyttää, kun äänestämisen aktiivisuudesta tehdyt gallupit lupaava äänestys prosentiksi jopa alle 50 !
On iso vahinko jos suomalaiset eivät arvosta aluevaaleja. -Presidentin vaaleissakin äänestysprosentti on noussu 70 seutuville!
Ennakkoäänestyksen aktiivisuus nousi monella paikkakunnalla kuitenkin kohtuullisen hyväksi. Pohjalaismaakuntien alueellakin 30 %. Kärkikunniksi nousivat Etelä-Pohjanmaalla Karijoki 37.7, Teuva 33.8 ja Lapua 33.0 %.
Ja varmasti ehdokkaiksi suostuneiden joukossa on sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan jo todistaneet, että rohkenevat puolustaa tavallisen ihmisen tarpeita. Politikointi kannattaa unohtaa. Nyt täytyy äänestää sitä oman seutukunnan ehdokasta, joka tiedetään toimivaksi!
Ensimmäisten valtuutettujen tehtävänä on luoda hyvinvointialueiden rakenteet. Kokemuksella, osaamisella ja rohkeudella onkin tässä luottamustoimessa merkittävä rooli. Näin esimerkiksi siksi, että pienimmilläkin paikkukunnilla saadaan lähipalvelut säilymään. Ainakin nykyisellä tasolla.
Ja sekin on myös varmistettava, ettei palveluita päätetä hoidettavaksi liiaksi etäyhteyksillä, netin välityksellä. Suuntaus tähän on jo saanut huolestuttavasti aloitteita, ”bisnesmielisten kehittäjien” taholta.
