Nyt tarvitaan taas pesäpönttöjä | Puukiipijät kiittävät!

0
Kun kumppani puukiipijä napsii puun rungolla, katiskevarkon raosta talipötkyä, niin tipahtavia muruja saa viimeisillä kevään lumilla seisova kaveri.

Pentti Hautala
Alavus/Töysä

Useampikin henkilö on minuun ottanut kevään kuluessa yhteyttä, kun pihapiirissä havaitun ”uusi” pikkulintujen laji.

Talven lämpeneminenkin on aiheuttanut sen, että monen etelämpänä ennen talvehtineet linnut lisääntyvät Ne siirtyvät pesimään pohjoisempaan. Pois esimerkiksi etelän hälinästä.
Erityisen paljon on tiedusteltu: ”Mikä on sellainen hyvin pieni, puun kuoren värinen lintu. Selkäpuoleltaan mustanruskean ja valkean kirjava.. Aivan vitivalkoinen kurkun kohdalta ja rinnasta. Nokka on pitkä ja kaareva”?

Kun olen vielä saanut kuulla, kyseisellä pikkulinnulla olevan pitkä tukevasulkainen pyrstö ja jalat ruskean keltaiset ja kiertää ketteräsi puuta tyveltä ylöspäin. Olen saanut olla varma, kyseessä on PUUKIPIJÄ.

Noin 10 g. painava puukiipijä on havaittu talven- ja kevään aikana, entistä useammissa pihoissa. Tässä puun ympärille laitetun, oravilta katiskaverkolta suojattu, talipötky mahtuu pitkänokkaiselle kiipijällä.

Puukiipijä havaintoja on monet tehneet jo talvella lintujen ruokintapaikoilla. Kyseessä oleva lintu painaa voin noin 10 grammaa. Lintu on niin sanottu osittaismuuttaja. Ja jos se muuttaa, niin se tapahtuu yöllä. Talvehtii Suomessa, lähimaissa ja Keski-Euroopassa saakka.

Hyvin tuttu lintu minulle, kun lajin edustajista useampikin on pesinyt ja talvehtinutkin jo useampanakin talvena omassa pihapiirissäni. Pesinytkin, kun kiipijöille on useampikin laudasta tekemäni pönttö tarjolla.

Puukiipijälle onkin helppo tehdä pesäpönttö. Seinät kahdesta neljän tuuman levyisestä ja 40-50 senttiä pitkästä karhesta seinälaudasta. Lisäksi tarvitaan pieni katto- ja pohjalauta. Jotka muotoillaan puun runkoa myötäileväksi. Seinälaudat naulataan reunoistaan kolmioksi.

Puukiipijälle on helppo tehdä pesäpönttöjä puihin raakalaudan pätkistä.

Puun runkoa vasten tuleviin, reunojen yläosaan tehdään molempiin pienet kulkuaukot linnulle. Netistä löytyy tämänkin pesän nikkarointiin hyvin ohjeita.

Jos pönttöjä ei ole tarjolle, puukiipijä pesii rakennuksen lautojen raossa, halkopinoissa ja marjapensaissa. Pesän rakennusaineina ovat katajan kuoret, höyhenet lahot puun säikeet jne. Pesinnän mieluisampana ympäristönä lintu suosii vanhoja kuusi- ja sekametsiä.

Kiipijä munii yleensä huhti-toukokuussa 3-8 munaa. Lintu saattaa tehdä kesässä kahdetkin poikaset. Haudonta-aika on 14-15 vuorokautta ja naaras hoitaa hautomisen.

 

Töysän Koskipuisto on lintujen paratiisi. Puolensataa pesäpönttöäkin on tarjolla eri lintulajeille, oraville ja liito-oraville. -Haukat ja pöllötkin pesivät alueella. Petolinnut on hakeneet ruokansa kauempaa. Naakat eivät, rastaita kohtaan kuitenkaan sääntöjä 100% noudata.

Kuvat: Pentti Hautala


 

KyKy-Savo Volley-motohalli

JÄTÄ KOMMENTTI