Ohjausryhmä esittää vuoden 2022 budjetin hyväksymistä
Hyvinvointialueen kuntayhtymän ensimmäisen vuoden budjetti perustuu kuntien kuluvan vuoden budjetteihin tietyin muutoksin. Talousarvioehdotuksessa on huomioitu kustannuslisäykset, joita syntyy, kun jo tehdyt päätökset volyymien kasvattamisesta eli uudet tai laajennetut toiminnot realisoituvat vuoden 2021 lopussa tai vuonna 2022.
Kunnilta siirtyvä toiminta ja sen rahoitus sekä yhdistetty toiminta ja sen rahoitus eivät ole suoraa vertailukelpoisia. Hyvinvointialueella kunta osallistuu lakisääteisen toiminnan rahoittamiseen riippumatta siitä, onko kunta pystynyt toteuttamaan palvelua aikaisemmin vai ei (esimerkiksi lastensuojelu). Kuntien toiminnassa hallinnolliset ja yhteiset kustannukset on saatettu budjetoida omalla yksiköllä, kun hyvinvointialueella näiden kustannukset vyörytetään kaikkiin toimintayksiköihin ja tällä tavalla ne sisältyvät yksiköiden kustannuksiin. Myös kuntien kirjanpitokäytännöissä on ollut eroja.
– Vuoden 2022 budjetti luo perustan valtion rahoittamalle hyvinvointialueelle. Siksi on tärkeää, että rahoitus on realistisella tasolla eikä toimintaa alibudjetoida, sanoo talousjohtaja Lena Nystrand.
Palkantarkastukset ja vuokrat suuri kustannuserä
Talousarviossa varaudutaan 2 % palkantarkastuksiin. Osa voidaan käyttää sopimuksenmukaisiin palkankorotuksiin, osa uuden organisaation palkkojen harmonisointiin.
– Palkkojen harmonisointi on iso projekti, joka vie useita vuosia. Työehtosopimuskausi taas on päättymässä vuoden 2022 alussa. Talousarvion valmisteluvaiheessa on vaikea ennustaa millaisia ehtoja tulevat sopimukset tulevat sisältämään, sanoo Lena Nystrand.
Yksi isoista muutoksista kohdistuu vuokraukseen. Vuokria ei voi verrata aiempien vuosien tasoon, koska sisäisten vuokrien taso on vaihdellut eri kuntien välillä laajasti. Kiinteistöt vuokrataan pääsääntöisesti kunnilta ja kunnat ovat asettaneet niiden tuottotasoksi 6 % teknisestä nykyarvosta, mikä johtaa paikoittain erittäin suuriin lisäyksiin, yhteensä 12,9 miljoonaan. Kaiken kaikkiaan toimintatilojen vuokrat maksavat yhteensä 36 miljoonaa, josta 27 miljoonaa euroa menee takaisin kunnille vuokratuloina, loput ulkopuolisille vuokranantajille.
Kokonaisuudessaan hyvinvointialueen toimintakulujen lasketaan olevan ensimmäisenä toimintavuonna 709,4 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut ovat 357 miljoonaa euroa, ostopalvelut 240,8 miljoonaa euroa ja materiaalikustannukset 53,3 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksuosuus on yhteensä 644,6 miljoonaa euroa. Muut tulonlähteet ovat erikoissairaanhoidon myynti, maksutuotot asiakkailta ja potilailta, vuokratuotot, tuet ja avustukset.
Palvelustrategia
Hyvinvointialueen palveluiden suunnittelussa noudatetaan palvelustrategiaa, joka on laadittu väestön tarpeiden mukaisesti. Tavoitteiden asettamiseksi tarkasteltu monien eri mittareiden perusteella lasten, nuorten ja perheiden, työikäisten sekä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Kaikkien ikäryhmien palveluissa on tavoitteena nykyistä varhaisempi puuttuminen, millä ehkäistään sekä sosiaalisia ongelmia, terveysongelmia että sairauksien vakavia muotoja.
– Yhteisessä organisaatiossa meillä on paljon aiempaa paremmat mahdollisuudet ottaa ihmisen tilanne huomioon ja työskennellä moniammatillisesti. Haluamme parantaa asiakkaan osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, sanoo johtaja Marina Kinnunen.
Hyvinvointialueella on tekemistä lakisääteisten palveluiden toteutumisessa koko alueella. Tällä hetkellä palvelut toteutuvat epätasaisesti alueen eri kunnissa. Yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa ohjaa palveluiden kehittämistä ja näkyy tulevaisuudessa muun muassa uusina digitaalisina palveluina.
Ohjausryhmä linjaa henkilöstön kielitaitoa
Pohjanmaan hyvinvointialue on Suomen kaksikielisin hyvinvointialue, jossa henkilöstön kielitaitovaatimuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kielitaitovaatimukset määritellään kelpoisuussäännössä, jossa määritellään, kuinka hyvin eri tehtävissä tulee osata sekä ruotsia että suomea.
Edellisessä kokouksessaan ohjausryhmä jätti pöydälle ehdotuksen kelpoisuussäännöksi ja nimitti työryhmän, jonka tehtävä oli tehdä ehdotus henkilöstön kielitaidon linjauksiksi.
Ohjausryhmä linjasi työryhmän ehdotuksen mukaisesti seuraavat asiat:
Paikallisten olosuhteiden huomioiminen
Paikalliset olosuhteet ja tarpeet vaihtelevat paljon hyvinvointialueen eri kunnissa. Henkilöstön yhteisen kielitaidon on kuvastettava todellista tarvetta. Rekrytointiprosessissa huomioidaan paikalliset erot räätälöityjen ratkaisujen avulla.
Kielellinen osaaminen palkitaan
Hyvästä kielitaidosta maksetaan lisää. Hyvinvointialue kannustaa henkilöstöä kehittämään kielitaitoaan ja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kielitaidon parantamiseen täydennyskoulutuksen/koulutuspolkujen avulla sekä soveltaa siihen myös omia testejä.
Kieliin liittyvä suunnittelu ja seuranta
Yksiköt voidaan jakaa ruotsin-, suomen- tai kaksikielisiin yksiköihin. Yksikielisissä yksiköissä ei vaadita toisen kielen osaamista. Koko hyvinvointialuetta koskevat yhteiset toiminnot ovat kaksikielisiä. Kieliin liittyvää suunnittelua seurataan jatkuvasti ja järjestelmällisesti osana laatutyötä.
Positiivinen erityiskohtelu
Suomessa on työvoimapula, miksi uuden henkilöstön rekrytoiminen hyvinvointialueelle on haasteellista. Syitä voivat olla esimerkiksi koko maata vaivaava pula pätevistä hakijoista tai alueen maantieteellinen sijainti. Ulkomaalaistaustaisella työvoimalla on luonnollisista syistä heikot taidot kansalliskielissämme ja heihin voidaan soveltaa positiivista erityiskohtelua kielitaitovaatimusten suhteen. Tämä koskee myös erikoisaloja, joille henkilöstön rekrytoiminen on vaikeaa.
Työ jatkuu niin, että tehdyt linjaukset huomioidaan kelpoisuussäännön laadinnassa.
Talousarvion, kelpoisuussäännön ja palvelustrategian lisäksi ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan palvelukriteerejä, palveluseteleitä, asiakasmaksuja, henkilökohtaista apua, suunnitelmaa fyysisen palveluverkon kehittämisestä sekä useita hallintoa ohjaavia dokumentteja.
Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelun ohjausryhmä kokoontui tiistaina 16.11. Seuraava ohjausryhmän kokous järjestetään 14.12.
