Pentti Hautala/ J-Pnews
ALAVUS/ TÖYSÄ
Olen monesti miettinyt, miksi kesän marjasadon on Luoja luonut niin, että laimeamman makuiset marjat kypsyvät kesällä aikaisemmin ja kirpeän makuiset myöhemmin. Onhan mustikat, vadelmat, lakat ja monet muut keski-kesän marjat makoisempiakin kuin syksyllä kypsyvät.
Se myös on täydellistä luonnon ajastusta, että luonnossa eläville eläimille, linnuille ym. sopivaa syötävää eri vuodenaikoina.
Syyskauden sadon ensimmäinen luonnonmarja, puolukka on jo hieman kirpeämmän makuinen. Pihlajanmarja on jo happaman kitkerä ja samoin syksyn viimeisenä valmistuva karpalo. Karpalon kypsyttävät parhaaseen makuun vasta syksyn pakkaset.
Monet keräävät karpaloja keväälläkin, lumien sulamisen jälkeen. Silloin kyllä, asiantuntijoiden mukaan marjat ovat menettäneet jo osan vitamiineista ja hivenaineistaan.
Karpaloa on käytetty, ammoisista-ajoista alkaen lääkkeeksi moneen vaivaan. Apua on siitä saatu munuais-virtsa- ja rakkotulehduksiin, kuumeeseen jne.
Esimerkiksi Oulun yliopiston taannoin julkaisemien tutkimustulosten mukaan, karpalo- puolukkamehun käyttö antibioottien kanssa on vähentänyt virtsatulehdusten uusimista noin 40 prosentilla.
Karpalo voittaa vitamiinien pitoisuudellaan monet ulkomailta tuodut hedelmät. Jo marjan kuoressa on runsaasti kuitua tulehduksia ehkäiseviä polyfenoleita.
Karpalon kehutaan ehkäisevän syöpää, auttavan vaihdevuosissa, pelastavan pissavaivoilta, hellii sydäntä, hidastavan ikääntymistä. Ja parantaa monta muuta vaivaa ja ”kolotusta”..
Viimeiseen minä ainakin uskon karpaloja syöneenä. Näin siksi, että nyt lokakuussa rikoin elämäni ennätyksen, kuntoa vaativassa karpalon keräämisessä.
Aikaisempina syksyinä kunto on loppunut, nevojen ja järvihettojen upottavalla alustalla, yhden päivän osalta jo 5-litraan ja kolmen tunnin tarpomiseen.
Nyt jaksoin kahlata helposti upottavilla ja vesisoilla, sadekuurojenkin kiusatessa 6-tunnin ajan. Iso- ja pikkukarpaloita sinnittelin, käsin poimien,10-litran sangon ja lakinkin täyteen.
Moni käyttää nykyisin apunaan puolukkapoimuria, tämä taitavissa käsissä jouduttaa huomattavasti marjojen keräämistä.
Kuten muitakin marjoja, niin karpaloitakin on nyt runsaasti. Ja ne ovat myöskin suuria. Karpaloita on Suomessa yleisemmin kaksi lajia: iso- ja pikkukarpaloita.
Kun vuosien aikana on tullut tutuksi lajien esiintymisen alueet, niin isommat marjat ovat keräämisen pääkohteena. Onhan marjojen koolla huomattava ero. Nyt on paljon jopa lähes 1,5 senttiä läpimitaltaan olevia isokarpaloita, kun pienempi laji on jaksanut kasvaa vain noin 0,5 senttisiksi.
Nyt ovat parhaat keräämisen ajat. Ja ainakin se marjan terveydellisistä vaikutuksista toteutuu kaikille. Kun nevoilla tai järvihetoilla talsii sen ajan minkä jaksaa, niin fyysinen ja henkinenkin kunto paranee takuuvarmasti.
-Enkä ainakaan minä kyseenalaista muitakaan KORPALON, hyviksi tutkittuja terveydellisiä ja lääkinnällisiä vaikutuksia!
