Eläinpuistosta kerrotaan, että Ähtäri Zoon pandat Lumi ja Pyry ovat tavanneet nyt toisen kerran lähietäisyydeltä. Tapaaminen sujui ystävällisissä merkeissä ja nuoret pandat yrittivätkin paritella ahkerasti. Yritykset eivät vielä tänä vuonna tuottaneet toivottua lopputulosta, mutta kehitystä paritteluajan käyttäytymisessä oli havaittavissa.
– Tämä on melko tyypillistä nuorien pandojen ollessa kyseessä. Tulevaisuuden näkymät mahdollisuuteen saada pandapentu Ähtäriin ovat positiiviset, toteaa pandatoiminnan päällikkö Anna Palmroth.
Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski on tyytyväinen työryhmän asiantuntijuuteen.
– Haluan kiittää pandatiimiä erittäin antaumuksellisesta ja osaavasta työstä. Kaikki mahdollinen varmasti tehtiin pandojen tapaamisen onnistumisen eteen, tällä kerralla ei vielä ihan tärpännyt. Tältä kokemuspohjalta jatketaan kuitenkin eteenpäin.
Pandojen tarhasuojelu on välttämätöntä lajin suojelun kannalta
Ähtäri Zoon ja Suomen hanke jättiläispandan suojelemiseksi toteutetaan yhteistyössä CCRCGP:n, Kiinan metsähallinnon luonnonsuojeluyksikön ja lukuisten tutkimuslaitosten kanssa. Pandojen suojelun taustalla on yli 40-vuotinen Kiinan ja Suomen välinen yhteistyö metsä- ja ympäristöalalla. Pandojen luontaista kantaa uhkaavat eläintaudit, ihmistoiminnan levittäytyminen vuoristoon, bambumetsien häviäminen ja sirpaloituneiden pienten populaatioiden alhainen perimäaineksen muuntelu.
Näissä olosuhteissa Kiinan suojeluohjelman lisäksi Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja Maailman luonnonsäätiö WWF (WWF International, 2007) suosituksissaan pitävät tarhasuojelua (ex-situ conservation) välttämättömänä tukemaan pandan tilanteessa olevien lajien luonnonkannan suojelutoimia.
Suojeluohjelma on saanut pandakannan elpymään
CCRCGP:n suojeluohjelma on saanut pandojen luonnonvaraisen ja tarhoissa suojellun kannan viimein kasvuun, ja vuonna 2016 kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN saattoi muuttaa lajin uhanalaisuusluokittelun erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi (Vulnerable).
