MIKÄ ON SEUTUKAUPUNKI? -Onko tärkeää pitää seutukaupunkien puolta?

1

Vai keskitetäänkö kaikki mahdolliset toiminnot ns. maakuntakeskuksiin?

Seutukaupungin määritelmä

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan. Ne ovat sujuvan elämän keskuksia, joissa työn ja perheen sekä monipuolisen ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa ja mutkatonta.

Seutukaupungeilla on talousalueiden keskuksina riittävät resurssit myös omaehtoiseen elinvoiman kehittämistyöhön sekä osaamisensa että taloutensa puolesta. Paikallishallinnon ja –palvelujen järjestäminen kuuluvat kunnan tehtäviin, seutukaupungit ovat kokonsa ja resurssiensa osalta kyvykkäitä vastaamaan asukkaidensa palvelutarpeeseen.

Seutukaupungit lähialueineen kattavat pinta-alaltaan suuren osan Suomesta ja siten mahdollistetaan koko maan elinvoimaisuuden sekä luonnonvarojen ja rakennetun kansallisomaisuuden kestävän hyödyntämisen. Seutukaupunkien avulla Suomi pysyy kattavasti aktiivisena ja asuttuna, mitä vain kasvukeskuksiin keskittyminen ei takaa.

YHTEISKUNNAN PALVELUJEN LÄHELTÄ SAAMINEN KORRELOI SUORAAN ELINTASOMME KANSSA! SE ON MYÖS ELÄMÄNLAATU KYSYMYS

Kun monet toiminnot edelleen globalisoituvat, kasvaa samaan aikaan paikallisuuden merkitys. Paikallisuus korostuu yhtä lailla kaupungeissa kuin maaseudullakin. Talousalueensa keskuksina toimivat seutukaupungit ovat vahvoja alueellisia toimijoita, jotka vastaavat kunnalliseen itsehallintoon perustuen ja asukkaidensa vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet turvaten kuntalaistensa hyvinvoinnista ja alueensa elinvoimasta hyvinvointipalveluja koordinoimalla ja tuottamalla sekä elinkeinoelämää kehittämällä.

Jokaisella kunnalla, seudulla ja maakunnalla on omat vahvuutensa. Koko Suomen kilpailukyvyn edistäminen edellyttää alueiden erikoistumista ja yhteistyötä. Yhteistyön tekemiseksi tarvitaan vahvoja, toimivia, byrokratialtaan kevyitä ja uusia mahdollisuuksia luovia toiminta-alustoja, verkostoja.

Seutukaupunkiverkoston perustehtävä

Seutukaupunkien muodostaman verkoston perustehtävä on seutukaupunkien ennakoiva edunvalvonta.

Seutukaupunkiverkosto toimii aktiivisesti kumppanina kaupunkiensa palveluiden, tutkimuksen ja yritystoiminnan kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

Seutukaupunkiverkosto tarjoaa kumppaniverkoston tulevaisuuden alue- ja kaupunkipolitiikkaa tukevien älykkäiden ja kestävien ratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Verkosto tukee jäsentensä edellytyksiä uudistua ja luoda kestävän kehityksen mukaista kasvua, alueen identiteetti ja kulttuuri huomioiden.

Seutukaupunkiverkoston kaupunkien lähes miljoona asukasta pitävät Suomen tasaisesti asuttuna. Seutukaupungit lähialueineen kattavat pinta-alaltaan suuren osan Suomesta ja siten turvaavat koko maan elinvoimaisuuden sekä mahdollistavat luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen.

Seutukaupunkiverkoston toiminnassa mukana ovat Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Laitila, Lapua, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Oulainen, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Virrat Ylivieska, Ähtäri sekä Äänekoski.


 

Herranen lounas maaliskuu700x

1 KOMMENTTI

  1. Juuri tälläistä seutukaupunkia tarvitaan Järviseudulla. Olen keskustellut Alajärven lukion oppilaiden kanssa, mitä yliopistopuolen kursseja ne suosituimmat kurssit voisivat olla. Heti läaketieteen alapuolella kauppatietet olivat toiseksi suosituin ala tämän vuoden ylioistoon pyrkijöiden joukossa, Edustamani erityisesti laskentatoimeem ja markkinointiin keskittyvät oppiaineet tarjoavat todella hyviä mahdollisuuksia parantaa liiketoimintaan liittyviä elinkenoja koko Järviseudun alueella.

    Tulevaisuudessa kuitenkin tarvitaan parempaa kykyä ennustaa kysynnän muutoksia ja parantaa erityisesti kannattavuutta kukin omalla toimialalla. Alajärvellä on jo ollut laskentatoimen approbatus kurssi ja muitakin oppiaineita, kuten verooikeuden kursseja on käyty. Ottakaa ihmeessä yhteys Vaasan Yliopistoom. Sieltä löydätte takuuvarmasti kunkin oppiaineen parhaimpia tutkijoita ja opettajia. Cum laude tason kursseista on jo lyhyt matka varsinaiseen tutkintoon.

JÄTÄ KOMMENTTI