Pentti Hautala/ J-Pnews
ALAVUS/ TÖYSÄ
Höyheniltään hiilenmustia palokärkiä taas tullut useampi naputtelemaan ja huutelemaan piha-alueelle, muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Nämä hienot ja ahkerat puiden puhdistajat ovat pesineetkin viime kesänä Töysän Koskipuiston alueella.
Sankka sekapuisen metsän lisäksi läheinen joki ja järvenranta-alue tarjoavatkin myös tikkalinnuille runsaasti nokittavaksi ihanteellisia puita. Suuria haapojakin. Sellaisiakin, jotka ovat pökkiintyneet, Töysän nimikkoelimen majavan jyrsimisen seurauksena.
Palokärki käyttää ravinnoksi puiden tuhohyönteisiä, mänty- ja muita pistiäisiä. Lintu kaivelee muurahaiskeoista toukkia sekä syö marjojakin. Koskipuistossa on aina palokärjet ja muuta tikkalajit ja liito-oravatkin viihtyneet ja pesineet. Vuoden aikana niitä on ollut kuitenkin jostakin syystä enemmän kuin aikaisemmin.
Palokärjellä onkin kova hakkaaminen nokallaan, isossa pesäkolon teossa mäntyyn tai haapaan. Se pesii myöskin vanhaan puukoloon ja suureen pönttöönkin. Enin millään syntyy kuusi poikasta ja melkoinen meteli kuuluukin pesän ympäristöön, vaikka poikasia pesässä olisi ruokittavana vain kolme.
Palokärki on ahkera putsaamaan puista erilaisia toukkia ja ötököitä. Kyseessä on myöskin utelias ja tavallaan ihmisistä kiinnostunut lintu. Se seuraa tarkasti elinalueellaan asuvien ihmisten liikkeitä ja kesyyntyykin tuttuihin ihmisiin kohtalaisesti. Eri tilanteissa palokärki myöskin ääntelee kuuluvasti kuuluvilla äänillään. Lentäessään lintu huutelee yhtä, puuhun laskeutuessa toista ja lajikaverin kanssa kolmatta äänilajia ja lisäksi muuta.
Lähes variksenkoista sysimusta palokärki poikkeaa muista lintulajeista. Sen tunnistaa jo erikoisesta isolla korkeuserolla aaltoilevasta lennosta. Lintu myöskin ääntelee aktiivisesti ja kuuluvasti kaikkina vuodenaikoina. Palokärki on Euroopan suurin tikka. Reviiri saattaa olla useitakin neliökilometrejä. Koiraalla on päälaki punainen. Naaralla on punaista väriä ainoastaan takaraivossa.
Palokärjen on todettu elävän lähes 14-vuotiaaksi. Sitä esiintyy lähes koko Euroopassa ja Aasiassa. Lajia ei näe aivan pohjoisimmassa Lapissa, mutta muualla Suomessa varsin yleisesti. Suomessa parimäärän arvioidaan olevan jopa lähes 50 000. Suomessa lintu on rauhoitettu ja sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 841 euroa.
