Kaksi vuotta jatkunut koronakriisi ja nyt meneillään oleva Ukrainan kriisi ovat nostaneet huoltovarmuuden keskusteluiden ytimeen.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen, infrastruktuurin turvaamista vakavissa poikkeusoloissa. Huoltovarmuus on merkittävä osa kokonaisturvallisuutta, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi.
Suomea on pidetty pitkään huoltovarmuuden mallimaana. Suomen huoltovarmuus on kuitenkin liian riippuvainen merenkulun toimivuudesta, koko huoltovarmuus nojaa siihen oletukseen, että toimitusketjut toimivat rajojen yli myös poikkeusoloissa.
– Tämä malli joutui koetukselle, kun koronakriisin myötä autolautoilta katosi matkustajat ja pelkän rahdin kuljettaminen oli laivayhtiöille tappiollista toimintaa. Kahdeksankymmentä prosenttia Suomen ulkomaankaupasta lähtee ja tulee meriteitse, Kilpi toteaa.
– Entä jos tämä yhteys ei ole käytössä? Niin mittavaa tavaraliikennettä ei maanteitse korvata ja sekin voi olla eri syistä uhattuna. Myös maskikriisi osoitti monia haasteita huoltovarmuuden toimimisessa, Kilpi jatkaa.
Muun muassa amiraali Bo Österlundin tekemässä väistökirjassa Suomen huoltovarmuudesta nostetaan esiin useita kysymyksiä asiaan liittyen. Österlundin mukaan Suomen huoltovarmuuspolitiikan tavoitteet on määritelty hyvin epämääräisesti.
– Merkittävä puute on myös se, että valtioneuvosto ei ole määritellyt millään tavoin, miten sen asettamiin huoltovarmuuden tavoitteisiin päästään ja kuka tai mikä taho sen toteuttaa, Kilpi sanoo.
Tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö, mutta tämän lisäksi huoltovarmuuden kehittäminen kuuluu jokaiselle ministeriölle.
– On määriteltävä selvä, yksittäinen taho, joka johtaa ja vastaa Suomen huoltovarmuudesta. Sellainen tällä hetkellä meiltä uupuu ja se on hyvin merkittävä puute, Kilpi toteaa.
– Johto ja vastuu eivät voi olla ripoteltuna laajasti eri ministeriöiden alueelle. On myös selvitettävä perinpohjaisesti, mitä kaikkea huoltovarmuusvarastoihin pitää nykyaikana sisällyttää, Kilpi jatkaa.
Hyvin kuvaavaa huoltovarmuuteen liittyvästä ajanmukaisuudesta on myös se, että asiaan liittyen käytetään edelleenkin termejä, jotka eivät ole olleet käytössä -80 luvun jälkeen.
– Olisiko jo korkea aika kokonaisvaltaiselle, kriittiselle tarkastelulle Suomen huoltovarmuuteen ja sen ajanmukaisuuteen liittyen tässä valtavissa mullistuksissa olevassa maailmantilanteessa, Kilpi päättää.
Toimituksen huom!
Sortuuko Venäjä, hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan, käyttämään heikkouksissaan biologista asetta tai ydinasetta. Tähänkin nurkkaan ajetun ”hullun miehen” sodassa tulee varautua!
Kommentoi. Ota kantaa Venäjän ja Ukrainan välillä käytävään sotaan. Sivustojemme kommentointi osiossa. Ei kirjautumispakkoa. Kirjoita nimellä tai nimimerkillä.
