Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan eräät Pohjanmaan poliisilaitosten lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia koskevat esitutkinnat ovat viivästyneet aiheettomasti.
Apulaisoikeuskansleri on omana aloitteenaan ottanut käsiteltäväksi 77 poliisissa vireillä olevaa tai päätettyä seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan esitutkintaa. Erityisesti arvioitiin, olivatko nämä esitutkinnat toimitettu esitutkintalain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.
Apulaisoikeuskanslerin tutkinta johti useisiin laillisuusvalvonnallisiin seuraamuksiin tai muihin toimiin. Kahdeksasta lainvastaisesti viivästyneestä esitutkinnasta hän antoi poliisille huomautuksen ja kolmesta esitutkinnasta hän saattoi poliisilaitoksen tietoon käsityksensä esitutkintojen lain mukaisesta menettelystä.
Pohjanmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut useissa lapseen kohdistuneissa pahoinpitelyissä. Tutkinnassa ilmeni tapauksia, joissa poliisi ei ollut suorittanut mitään tutkintatoimenpiteitä sen jälkeen, kun syyttäjä ei ollut hyväksynyt poliisin esitystä esitutkinnan rajoittamiseksi ilmoitettuaan, että esitutkinta tulee toimittaa.
Apulaisoikeuskanslerin yhteenveto:
Pohjanmaan poliisilaitoksella aiheettomasti viivästyneitä esitutkintoja on varsin paljon. Näistä 12 asiassa tutkinnanjohtajana on toiminut sama rikoskomisario, joka tutkinnanjohtajana on viime kädessä vastannut esitutkinnan riittävän joutuisasta toimittamisesta. Selvityksistä ei ole ilmennyt, että yhdessään näistä asioista tutkinnanjohtajana olisi toiminut missään vaiheessa kukaan muu. Pohjanmaan poliisilaitoksella esitutkinnan viivästymisen vaikuttavat keskittyneen siten pääosin yhdelle tutkinnanjohtajalle.
Joissakin tapauksissa vaikuttaa siltä, että poliisi on lopettanut tutkintatoimenpiteet sen jälkeen, kun syyttäjä oli vastoin poliisin näkemystä nimenomaan ilmoittanut, että esitutkinnat tulee toimittaa.
Erittäin huolestuttavana pidän sitä, että useissa viivästyneissä esitutkinnoissa on ollut kyse epäillyistä lapsiin kohdistuneista pahoinpitelyrikoksista.
Erityisesti lapsiin kohdistuneissa rikoksissa esitutkinnan viivästyminen on omiaan heikentämään rikosten selvittämistä. Lapsen kertomus on usein keskeinen ja jopa ainoa näyttö häneen kohdistuneessa rikosepäilyssä. Lapsen kuuleminen pitkän ajan kuluttua epäillystä tapahtumasta usein heikentää lapsen kertomuksen laatua ja luotettavuutta. Kun kyse on epäillystä lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä, niin asiaan liittyy erityinen suojattava etu.
Joissain viivästyneissä esitutkinnassa kyse vaikuttaa olleen myös siitä, että rikoskomisario oli tehnyt ratkaisun esitutkinnan päättämisestä, mutta kirjallinen esitutkintapäätös on jäänyt tekemättä.
Korostan, että asianosaiset eivät ole tietoisia esitutkinnan päättämisestä ja sen perusteista ennen esitutkintapäätöstä, eikä heillä ole myöskään mahdollisuus käyttää omaa toissijaista syyteoikeuttaan ennen poliisin päätöstä. Näin ollen esitutkintapäätöksen kirjaamisen viivästymisestä saattaa aiheutua asianosaisille oikeudenmenetyksiä.
Poliisin esitutkintalaissa säädettynä velvollisuutena on toimittaa esitutkinta ilman aiheetonta viivytystä. Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä.
