Valtaosa kuntapäättäjistä ja peräti yhdeksän kymmenestä kuntajohtajasta toivoo kunnille alkavalle hallituskaudelle työrauhaa ilman uusia palvelurakenneuudistuksia.
Tulos käy ilmi Kuntaliiton Kuntapulssi-kyselystä, johon vastasi yhteensä 310 kuntajohtajaa tai muuta johtavaa viranhaltijaa sekä kunnanhallituksen tai -valtuuston puheenjohtajaa.
Kuntajohtajien viestejä alkavalle hallituskaudelle
Yhtä yksimielisiä vastanneet olivat siitä, että valtion kunnille asettamia normeja tulisi purkaa alkavalla hallituskaudella. Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista 91 prosenttia oli sitä mieltä, että normiohjausta vähentämällä voidaan lisätä kuntien toimintavapautta ja luottamusta valtioon.
Kuva: Merja Ojala
– Julkisen talouden sopeuttamisen tarpeesta on laaja yhteisymmärrys. Kunnat, kaupungit ja Kuntaliitto näkevät, että jos normeja kevennetään ja liikkumavaraa kuntien tehtävien toteuttamiseen lisätään, kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat, sillä kuntien erilaiset olosuhteet pystytään ottamaan nykyistä paremmin huomioon, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi kyselytuloksia.
– Kunnat toivovat työrauhaa, koska kuntakenttä elää jo valmiiksi keskellä historiallisen suuria roolin, tehtävien ja rahoituksen uudistuksia niin soten kuin TE-palvelujenkin osalta, Karhunen huomauttaa.
Kuntien rahoitusjärjestelmä uudistettava vastaamaan nykytehtäviä
Kaikista Kuntapulssi-kyselyyn vastanneista 81 prosenttia piti kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamista välttämättömänä kuntien tulopohjan turvaamiseksi. Kuntaliitto onkin ajanut rahoitusjärjestelmän uudistamista sote- ja TE-uudistusten jälkeistä tilannetta vastaavaksi.
– Valtionosuusjärjestelmän tulee vastata uuden kunnan uusia tehtäviä. Vanhaan tehtäväjakoon liittyvät elementit tulee poistaa kuntien valtionosuudesta pikaisesti ja rahoituksen määräytymisperusteet muuttaa vastaamaan uuden kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Rahoitusjärjestelmän tulee mahdollistaa ja kannustaa erilaisiin ja joustaviin palvelujen järjestämisen ratkaisuihin ja yhteistyöhön, varatoimitusjohtaja Timo Reina perustelee.
Osaavan työvoiman saatavuus huolettaa kuntapäättäjiä
Kuntapulssi-kyselyssä kysyttiin myös, missä määrin erilaiset ajankohtaiset asiat haastavat oman kunnan toimintaedellytyksiä. Vastanneista 88 prosenttia arvioi, että kunnassa haasteita aiheuttaa osaavan työvoimaan saatavuus, ja 77 prosentin mielestä haasteita aiheuttavat väestörakenteen muutokset. Nämä haasteet koetaan merkittäviksi kaikenkokoisissa kunnissa sekä niin ammattijohdon ja luottamushenkilöjohdon keskuudessa.
Yli puolet vastanneista pitää haastavina myös TE2024-uudistusta (66 %), kiinteistöihin ja infraan liittyvää korjausvelkaa (62 %), kunnan taloustilannetta (59 % sekä sote-uudistusta (52 %).
Lähes puolet vastanneista näkee merkittävinä haasteina myös kunnan palveluverkkoon liittyvät muutospaineet sekä epävarman maailmanpoliittisen tilanteen. Toisaalta esimerkiksi julkinen keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri ajankohtaisena haasteena jakaa mielipiteitä eikä riipu suoranaisesti kuntakoosta tai vastaajan asemasta.
– Kuntajohtajat näyttäisivät kantavan aiempaa enemmän huolta varsinkin kunnan taloustilanteesta ja työvoiman saatavuudesta. Huoli kunnan taloustilanteesta korostuu kuntajohtajia enemmän kuntapuheenjohtajien keskuudessa, Kuntapulssi-kyselystä vastannut tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiivistää.
Osaavan työvoiman saatavuus on noussut merkittäväksi ongelmaksi esimerkiksi kuntien teknisen toimen tehtävissä. Maaliskuussa julkaistusta tutkimuksesta selvisi, että alan työpaikoista 22 prosenttia jäi täyttämättä vuonna 2022.
