Aikooko hallitus keskittää Maanmittauslaitoksen toimintoja? ja miten hallitus turvaa maanmittauksen tasapuoliset saantimahdollisuudet kaikkialla Suomessa? ja onko hallitus selvittänyt Maanmittauslaitoksen keskittämispolitiikastaan aiheutuvat todelliset taloudelliset, aluetaloudelliset, sekä kustannuksiin ja palvelujen saatavuuteen kohdistuvat vaikutukset?
Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola on huolissaan maanmittauslaitoksella parhaillaan tehtävästä selvityksestä palvelupisteverkostosta.
- Riskinä on, että vuoden 2016 selvityksen tapaan halutaan lakkauttaa yksiköt useilta paikkakunnilta. Viimeksi uhan alla olivat Alajärvi, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Kemijärvi, Nurmes, Närpiö, Saarijärvi ja Salo, Savola kertaa Osaa kunnista esitettiin myös viiden vuoden seuranta-ajalle. Näitä kuntia olivat: Ivalo, Kuusamo, Lohja, Porvoo, Savonlinna, Tornio ja Ylivieska.
- Vuonna 2016 maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kuitenkin päätti, ettei palvelupisteitä lakkauteta, Savola painottaa.
Savola toteaa, että pienten palvelupisteiden henkilöstöltä on tullut vahva viesti siitä, ettei näiden palvelupisteiden lakkauttamisella saada säästöjä Maanmittauslaitokselle. Alajärven maanmittausyksikön selvityksestä käy ilmi, että hajautetun maanmittauksen edut ovat selkeät.
- Pienet yksiköt ovat ketteriä, motivoituneita ja tuloksellisia. Pienissä yksiköissä tunnetaan alueen haasteet ja ihmiset sekä panostetaan alueellisen maanmittausosaamisen jatkumiseen, toteaa Savola.
Kaiken tämän lisäksi alueellinen toiminta vähentää päästöjä ja työmatkoihin hukkaantuvaa aikaa, joka on poissa varsinaisen työn tekemisestä.
- Hallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön on oltava erityisen tarkkana siitä, että maanmittauspalveluita on tarjolla tasapuolisesti koko maassa. Riskinä on, että toimipisteverkon keskittäminen vaarantaa saatavuuden tuottamatta säästöjä, Savola ihmettelee.
Savola jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi 15.2.2024, kysymyksen allekirjoitti koko keskustan eduskuntaryhmä.
