Työntekijä voi voimassa olevan lain mukaan saada tavanomaisena ja kohtuullisena henkilökuntaetuna vuosittain enintään 400 euron arvoisen omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun. Kun tätä työntekijän verovapaata etua aikanaan säädettiin, nähtiin tärkeänä huolehtia työntekijöiden työkyvystä sekä henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Se on tärkeää nyt, mutta erityisesti tulevaisuudessa, kun keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä kasvaa. Lain perustelujen mukaan työnantajan järjestämän virkistys- ja harrastustoiminnan voidaan katsoa olevan työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva Elomaa ja Petri Huru toteavat jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että kyseiset edut eivät nykyisellään valitettavasti koske kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti.
– Omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu ei koske yksityisiä liikkeen- ja ammatinharjoittajia (toiminimiyrittäjiä), sillä heitä ei nähdä työnantajina, eivätkä he näin ollen voi saada kyseistä verovapaata etua, sanoo Huru.
– Toiminimiyrittäjät ovat kuitenkin vähintään itsensä työnantajia. Toiminimiyrittäjät kokevatkin olevansa huonommassa asemassa kuin muissa yritysmuodoissa (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) toimivat yrittäjät, jotka puolestaan voivat saada verovapaita henkilökuntaetuja, kuten yhtiöiden muutkin työntekijät, summaa Elomaa.
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan hallitus korostaa liikunnan lisäämisen merkitystä osana työhyvinvointia. Hallitus onkin laajentamassa kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntaseteleiden käyttöä ja luo uusia tapoja lisätä työntekijöiden liikkumista työhyvinvoinnin parantamiseksi.
– Millaisia toimia hallitus suunnittelee hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi ja huomioidaanko toiminimiyrittäjät siinä, edustajat kysyvät.
