ARKADIAN MÄELTÄ | Kansanedustajat Mäenpään ja Koskelan turve-aiheiset kannanotot

0
Pidetään pylväät puhtaina. Eduskuntatalo. (Kuva: J. Paarvala)

Juha Mäenpää tyrmää eduskuntatalon töhrijöiden vaatimukset: ”Turve tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta.”

Jari Koskelan mielestä: Turvetuotannon vastustaminen on järjetöntä.

                         

ELOKAPINA töhri varhain keskiviikkoaamuna (25.9.) eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla ja vaati turpeen nostamisen kieltämistä. Kansanedustaja Juha Mäenpää (PS) puolustaa turpeen käyttöä ja tyrmää sekä kapinoitsijoiden vaatimukset että viestin esitystavan.

 Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Hallitusohjelman mukaan turve on osa Suomen huoltovarmuutta, muistuttaa ilmajokinen kansanedustaja.

Töhrijöillä väärät keinot ja huono viesti

 Eduskuntatalon portailla istuvilla mielenosoittajilla oli kyltit, joissa lukee ruotsiksi ”förbjud torvbrytning”, ”kielletään turpeennosto”. Mielenosoittajat tekivät maalin itse tyhjiin palosammuttimiin (Eduskuntatalon töhryjä siivottiin nosturin avulla – HS.fi).

Poliisi tutkii eduskuntatalon töhrimistä tällä hetkellä törkeänä vahingontekona. Mäenpäällä on painava viesti tekijöille.

Paitsi että töhrijät ovat liikenteessä väärin keinoin, heidän viestinsä on myös huono. He haluavat päättäjien heikentävän Suomen huoltovarmuutta.

 Myös eduskuntatalon ohi kävelleet kansalaiset ovat paheksuneet tekoa. Eräs heistä muistutti, että lopulta veronmaksajat kustantavat siivouksen. Toinen heistä pitää toimintaa antidemokraattisena (Eduskuntatalon pylväät on tahrittu punaisella värillä – mielenosoittajat käyttivät vaahtosammuttimia | Yle). Mäenpään mukaan kaikki siivouskustannukset onkin laskutettava täysimääräisesti Elokapinalta.

 Turve ehkäisee antibioottiresistenssiä

Ilmajokinen kansanedustaja muistuttaa, että turvetta käytetään muutenkin kuin vain energiana. Suomen ruoantuotannossa broilerit kasvavat turvepehkussa. Naudan- ja osittain myös sianlihantuotannossa turvetta käytetään makuualustana ja kuivikkeena. Maidontuotannossa kuiviketurve varmistaa utareterveyttä ja eläinten hyvinvointia. Kuiviketurve pitää eläimet puhtaina ja terveinä. Turpeen happamuus on ominaisuus, joka parantaa hygieenisyyttä ruoantuotannossa ja vähentää antibioottien käytön tarvetta.

Energiaturpeen tuotanto varmistaa turpeen saatavuuden myös muilla huoltovarmuuskriittisillä aloilla, kuten kasvintuotannossa ja maataloudessa. Turve ehkäisee osaltaan antibioottiresistenssiä: sen antibakteerisuuden ansiosta antibiooteille ei ole tarvetta ja tuotantoeläimet pysyvät terveinä, Mäenpää sanoo.

Voimassa olevan hallitusohjelman kirjaukset turpeesta tukevat Mäenpään linjauksia. Siinä todetaan muun muassa: ”Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.”Ja että ”Energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut.” Lisäksi ohjelmassa linjataan: ”Velvoitevarastoitavien polttoaineiden, mukaan lukien turpeen, varastointimääriä kehitetään tarpeita vastaavasti.” (Vahva ja välittävä Suomi : Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023 (valtioneuvosto.fi))

Jari Koskela:

Turvetuotantoa vastustavat aktivistit töhrivät varhain keskiviikkoaamuna Eduskuntatalon julkisivun. Kansanedustaja Jari Koskela (PS) pitää turvetuotannon vastustamista järjettömänä tilanteessa, jossa Suomen on huolehdittava omasta energiahuoltovarmuudestaan.

Juuri eilen talousarviota käsitelleessä puheessani nostin esiin kohtuuhintaisen sekä huolto- ja toimitusvarman energian merkityksen yrityskentällemme ja kansantaloudellemme. Suomessa on tehty päätöntä politiikkaa, kun on ajettu alas toimivia energiamuotoja ilman, että on pidetty huolta korvaavista tuotantomuodoista, Koskela tuhahtaa.

Koskela nosti puheessaan esiin Suomen turvevarojen olevan suurempia kuin Pohjanmeren tunnetut öljyvarat ja harmitteli, että Suomessa on kansallisesti ajettu turvetuotantoa alas.

Tekisikö Norja samaa öljylle tai Kiina hiilivoimaloille, joita se perustaa uusia viikoittain, vielä Pariisin ilmastosopimuksesta huolimatta? No, eipä tietenkään. Norja rahastoi öljyvarojaan lähestulkoon Suomen valtion budjetin verran, ja Kiina rakentaa uusia kivihiilivoimaloita jatkuvasti, Koskela muistutti.

Ilmastopoliittinen keskustelu menee metsään

 Koskela kritisoi myös Suomessa harjoitettavaa ilmastopoliittista keskustelua, jossa esimerkiksi kauhistellaan maamme hiilinielujen romahdusta.

Hiilinielujen romahdus johtuu pitkälti siitä, että Venäjältä aiemmin Suomeen tuodut puut kaadetaan nyt Suomessa. Kaadettujen puiden määrä globaalisti ei siis ole juurikaan muuttunut. Uskallan väittää, että kokonaisuuden kannalta tilanne on nettopositiivinen. Luotan siihen, että Suomessa metsiä hoidetaan ja istutetaan paremmin kuin Venäjällä. Meidän pitää saada tuotantoa lisää Suomeen. Se on myös ilmaston kannalta paras vaihtoehto, Koskela korosti.



 

JÄTÄ KOMMENTTI