Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä
Kun Töysän kirkossa ja seurakuntakodissa sunnuntaina juhlittiin Töysän 200- vuotiasta tapulia ja samalla tehtiin tutuksi sen historiaa, niin kunnioitus lisääntyi rutkasti entisestään.
-Erityisesti menneiden sukupolvien sinnikkyydestä ja tekemisen tahdosta kehityksen kohottamiseksi.
Anne Hiipakan tiivistä esitelmästäkin jo selvisi hyvin, kuinka tahdon voimalla ja talkootyöllä on aina kehitystä maaseudulla vauhditettu. Tätä todistaa hyvin mm. tässäkin hankkeessa sekin, että töysäläiset hankkivat kellot naapurimaista. – Ensimmäinen, pienempi kello on valettu vuosituhannen 1700-1800 vuosituhansien vaihteessa Tukholmassa ja toinen v. 1829 Pietarissa!
-Esim. yli 200-kiloa painava kello Tukholmasta tuotiin laivalla Vaasaan ja sitten hevosella Töysään jo 1800 -luvun alussa. Kello maksoi 12 500 litraa tervaa. -Pietarissa valetun, Töysän tapuliin vuonna 1829 tuodun suuremman kellon kuljetuksesta ym. ei ole varmaa tietoa.
Kellon hankkimisen aikaan ei ollut vielä tapulia. Sille tehtiin pylväistä nelijalkainen teline, vuonna 1800 valmistuneen Töysän kirkkorakennukset läheisyyteen. Katoksella varustetussa telineessä kello riippui akselinsa varassa ja sitä soitettiin, nahkahihnasta vetämällä.
Kirkonkellon soitosta olivat vastuussa töysäläiset, ennakkoon päätettyjen soittovuorojen mukaisesti.
Kun kellotelineen pylväät alkoivat lahoa, alettiin ajattelemaan töysäläisten toimesta tapulin rakentamista. Suunnitelmat päätettiin lopullisesti toteuttaa vuoden 1824 kappelikokouksessa.
Jumalanpalveluksessa luettiin joulukuussa pidetyn kokouksen päätökset Töysän kirkkonsa seurakuntalaisille. Sen jälkeen tarkastetut asuoaperit lähetettiin sielunpaimen Fredrik Sjösdetin hyväksyttäväksi. -Kirkonväärtin Juho Pennalan sekä seksmannimiesten Matti Hakojärven, Aapraham Paavolan, Kustaa Vuorenmaan ja talollisten Matti Paavolan sekä Iisakin Kitulan allekirjoittamana senaattiin. Vaasan läänin maaherra ja Turun tuomiokapituli puolsivat hanketta.
Töysä tapulin suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel ja konduktööri Anton Wilhelm Arppe. Tapulin lopullisena vastaansa toimi rakennusmestari Erkki Leppänen Laukaan pitäjästä. -Hän kuului tunnettuun Leppäsen Kirkonrakentajasukuun. Leppänen ja töysäläiset päättäjät eivät hyväksyneetkään täydellisesti, viranomaisten hyväksyttyjä piirustuksia. He muuttivat niitä Leppäsen myötävaikutuksella melkoisesti! Sitä on sitten ihmetelty laajasti, kuinka töysäläiset uskalsivat muuttaa viranomaisten hyväksymiä suunnitelmia. Jos muutostyöt olisivat tulleet viranomaisten tietoon, olisi siitä seurannut hankaluuksia ja rangaistus.
Tapulia rakennettiin, Töysän talollisten lahjoittamista ja sopivan mittaisiksi työstetyistä puista vuonna 1825. Lopullisesti paanukattokin sai suojakseen tervan v. 1826. Vuoden 1896 aikana kirkossa ja tapulissa tehtiin kunnostustöistä, ja molemmista rakennuksista poistettiin mm. paanukatot ja tilalle laitettiin pelti!
Tapulin 200 v. Juhlajumalanpalveluksessa toimi liturgina Alavuden Töysän alueen kappalainen Juha Martikainen, Saarnan suoritti, entinen Töysän pitkäaikainen kirkkoherra Pauli Kaivosoja. Kirkkokuoro esitti useita lauluja kanttori Paula Setälän johdolla. -Säestäjinä toimi Setälän lisäksi, Töysän entinen kanttori Risto Lehtinen. Päivän epistolan lukivat Hilkka Rinta-Pollari ja Jouko Hautamäki. Esirukouksen esitti Sirkka Hautamäki.
Seurakuntakodissa nautittiin heti alkuun, pääemäntä, Sirkka-Liisa Halla-Ahon apulaisensa kanssa, kokkaamasta herkulliselta lohikeitosta ym. Alkupuheen piti Juha Martikainen. Ja loppuhartauden Pauli Kaivosoja. Tapulin tärkeydestä ja muistoja siitä kertoi opetusneuvos Ritva Sorila. Virret ja laulut säesti Paula Setälä.
Kuvat: Pentti Hautala
