130 -vuotiasta Marttisen pappilaa juhlittiin Virroilla

0
Marttisen pappila.

Jarkko Ruohola/ J-Pnews
Virrat

Marttisen pappilan 130-vuotistaivalta juhlittiin sunnuntaina (2.10.) Virroilla. Juhlat käynnistyivät Virtain kirkossa pidetyllä juhlamessulla.

Kirkonmenojen jälkeen siirryttiin merkkivuotta täyttävään Marttisen pappilaan. Ennen juhlan alkua nautittiin pappilan tyyliä noudattavat kahvit ruustinnan maukkaiden kahvipöydän antimien kera.

Jukka Veija

Virtain Seura ry:n puheenjohtaja Jukka Veija kertoi pappilan 130-vuotisjuhlan suunnittelun käynnistymisestä. -Vuonna 2021 järjestettiin Virtain seurakunnassa piispantarkastus. Itse kuuluin ryhmään, joka tutustui Nuorisokeskus Marttiseen, jota Sanna Viitanen esitteli. Huomasimme Sannan kanssa tämän pappilan ovenpielessä laatan, että pappila on valmistunut vuonna 1892. Sanoin Sannalle, että on aihetta juhlaan vuonna 2022.

Viikkasimme asiasta seurakuntaan päin. Jukka-pappi otti ”kopin” ja kertoi, että seurakunta on mukana ja ehdotti Virtain Seuran osallistumista juhlan järjestelyihin. Lähdimme mukaan. Sovittiin myös, että nuorisokeskus Marttinen on vahvasti mukana järjestelyissä. Olemme vuoden aikana kokoontuneet kolmesti suunnittelemaan juhlaa. Ryhmässä on ollut mukana seurakunnalta Jukka-pappi, Viitasen Sanna Nuorisokeskus Marttisesta, Kammosen Riitta ja minä Virtain Seurasta.

Marttisen pappilan 130 -vuotista historiaa valaisivat sanoin ja kuvin Jaana ja Juha Kallio.  Pappilarakennushankkeen aloitti Virtain kappalainen Karl Gustav Törnqvist v. 1889. Rakennuspiirustukset teki Törnqvistin oma poika, arkkitehti Onni Törnqvist (myöhemmin Onni Tarjanne). Pappilan rakennuttajana toimi rakennusmestari A. R. Jalava. Nykyinen Marttisen pappila tehtiin noin 300 metriä pohjoisen suuntaan, saaren korkeimmalle paikalle, keskelle Pohjanmaan tietä. Tämän takia piti muuttaa tienlinjausta etelämmäksi.

– Pappila on tyyliltään uusrenesanssilainen. Marttisen pappilasta on sanottu, että se kuin italialainen villa, huvila mäntymetsikössä ja niinhän se on. Se on vain tehty puusta, avasi näkemystään pappilasta Jaana Kallio.

Marttinen toimi Virtain pappilana vuoteen 1955. Tämän jälkeen siitä tuli seurakunnan nuorten leirikeskus. Vuonna 1993 Marttisen pappila remontoitiin Nuorisokeskus Marttisen tarpeisiin.

Riitta Kammonen luki isänsä Lauri Kivistön kirjoittaman muistelun ”Joulunaika pappilan mäellä”. Mielenkiintoinen ja värikäs kertomus vei kuulijan pienen Lauri-pojan elämään johonkin 1930-luvulle. – Hänen isänsä oli minun pappani Manu Kivistö, joka toimi pehtoorina Marttisen pappilassa apunaan vaimonsa Amalia ja kuusi lasta. – Karjalle oli tapana huutaa jouluaattona, että hyvää joulua tännekin. Joulusaunaan meni ensin rovastin perhe. Sillä välin meidän perhe koristeli kuusen keskelle väentuvan lattiaa. Itsevaletut kynttilät sidottiin naruilla kuuseen kiinni ja niitä poltettiin säästeliäästi. Iltapäivällä rovasti tuli käymään meillä väentuvalla ja toivotti hyvää joulu Kivistön perheelle ja sanoi, että sauna on vapaa.

Nuorisokeskus Marttisen nuorisopalvelupäällikkö Sanna Järvensivu.

Nuorisopalvelupäällikkö Sanna Järvensivu esitteli juhlaväelle Nuorisokeskus Marttisen toimintaa ja pappilan käyttöä. – Tämä pappilatalo kuhisee elämää. Viime viikolla tässä salissa oli Verkko-nuorisotyötapahtuma, joka kerää noin 70 verkkonuorisotyöntekijää. Ensi viikolla tähän saliin tulle ympäristökasvattajia, jotka valmistuvat ympäristökasvattajiksi Suomen Nuoriso-opistosta. Me toimimme alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Olkoon sitten leirejä, tapahtumia ja monenlaisia yhteistyöverkkoja.

-Yksinhän tätä työtä ei tehdä. Leirit ja leirikoulut täyttävät talon ympärivuotisesti, Nämä hienot puitteet täällä meidän pappilassa, näissä tapahtuu monenlaista. Välillä istutaan salissa, täällä voidaan laulaa, ukulele soi, rippileirit pitävät oppituntiaan ja monet, monet muut leiritapahtumat. Me toimimme arvokkaasti arvokaan paikan käyttäjinä. Nuoret, aikuiset ja kaikki, jotka pappilaa käyttävät vieraana, osaavat arvostaa tätä paikkaa, uskoo Sanna Järvensivu.

Reijo Herranen

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Reijo Herranen pitää pappilan säilyttämistä kulttuuritekona. -Tämä on ollut hyvä kulttuuriteko nuorisokeskukselta ja kaupungilta pelastaa tämä vanha pappila, vanha rakennus, joka seurakunnalta jäi pienemmälle käytölle ja siitä olisi koitunut paljon rasitteita seurakunnalle. Onneksi saatiin myydyksi kaupungille ja pappila on sillä tavalla saanut uuden elämän nuorisokeskuksen elämässä.

-Ei pelkästään nuorisokeskuksen toiminnassa, kyllä meidät seniori-ikäiset on otettu vastaan ilolla, kun olemme halunneet järjestää pappilassa juhlia, pikkujouluja ja muita tapahtumia ja näin on ikäjakaantumista saatu tasoitettua käyttäjissä, korosti Reijo Herranen. Juhlan pianomusiikista vastasivat vs. kirkkoherra Jukka Taskinen ja kanttori Annamari Ylä-Soini. -jr


 

vanhat kuorma-autot tukim

JÄTÄ KOMMENTTI