Jari-Matti Latvala | Tohnisen Äijä 2022

0
Jari-Matti Latvala julistetiin, vuoden 2022 Tohnisen Äijä arvonimen ansainneeksi, Töysä viikon pääjuhlassa. JM puhumassa kaikkia kiinnostanutta sanomaa. Taustalla Äijä-patsaan luovuttajat Liisa Heinämäki ja Erkki Vainionpää.

Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä

”Vaikka asuinpaikkani on ollut monia vuosia Monacossa, sekä olen ajanut MM-ralleissa 50 eri maassa ja toimin maailman suurimman autojen valmistajan Toyotan rallitallin johtajana.

-Aina on kuitenkin mielessä ollut Tuuri ja tämä koko synnyinseutu. Kotipaikkakunta on vetänyt kovasti puoleensa. Täällä onkin nyt hyvä olla, asua ja myös yrittää”.

Näin totesi hienosti mm. Töysä Viikon päätösjuhlassa, monikertainen MM-rallisarjan mitalisti ja nykyinen Toyotan rallipäällikkö Jari-Matti Latvala. Kiitäessään saamastaan Tohnisen Äijä arvonimestä.

Töysä-seuran ehdottamana, ja Alavuden kaupunginhallituksen vahvistaman kunnia tittelin vakuudeksi, äijä patsaan Jari-Matille luovuttivat kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki ja edellisen vuoden äijä Erkki Vainionpää. Liisa kiitteli nuorta, Töysässä vuonna 1985 syntynyttä ”Äijää erityisesti siitä, kun rallimaailman huipulle kuuluva Jari-Matti on aina tuonut esille TV- haastatteluissa ja muussakin toiminnassaan synnyinseutuaan. Ja kaiken muun hyvän lisäksi JM on rakentanut monipuoliset yrityksensä toimitilat Tuuriin.

Itsekin tiedän kotiseutuyhdistyksen johtokuntaan kuuluneena, että aikaisemminkin Jari-Matin valinnassa on keskusteltu. Esteenä on kuitenkin ollut se, kun hän on ollut vieraan maan asukas.

Yleisöä oli NS:n suuren salin täydeltä. Edessä vasemmalla Kotiseutuliiton hopeisen ansiomerkin saanut Tarja Ylimäki.

Oman toimittajan tietojeni mukaan muistan myöskin, että Jari-Matti muutti kirjansa Tuurista Monacoon vuonna 2008. Jonka asunnon hän sitten tyhjäsi huonekaluista, vuoden 2020 joulukuussa ja muutti takaisin Tuuriin.

Varsinainen rallitallin pomon palkkatyö on Jyväskylään rakennutussa Toyotan rallikeskuksessa, jossa työskentelee lähes 200 henkilöä. Tietenkin Latvalan toiminnasta menee paljon aikaa ympäri maailmaa MM-rallitapahtumissa, kisatiimin kanssa.

Latvalan Jari-Matti sanaili vauhdikkaaseen ja mielenkiintoiseen tapaansa mm. lapsuuttaan ja nuoruuttaan sekä yleensäkin elämävaiheitaan Töysässä ja Tuurissa sekä maailmalla. Hän varttui yrittäjäperheeseen. Jari isä takavuosien oli rallin SM voittaja ja Helena-äiti oli ja on yhä tiivisti mukana autourheilussa ja yritystoiminnassa, kuten Jarikin. Ei siis olekaan mikään ihme, että Jari-Matti on jo syntymästään saakka ollut rallimies ja yrittäjä.

Opetusneuvos Ritva Sorila sai Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin. Ritva toimi myös juhlan juontajana, sekä NS:n naiskuoron esitysten johtajana ja säestäjänä.

Jari-Matti kertoi juhlayleisölle, että koulun alaluokillakin oli mieluisin aihe vain ralliautojen piirtely. Jo pikkupoikana päätinkin, että minusta tulee isona rallin MM-voittaja. Koulunkäynti ei oikein hirveästi kiinnostanut. Hyvin nuorena aloitin ajaa kilpaa kartingissa. Ja ajokortti-ikää aikaisemminkin erikoisluvalla, myöskin rallisprintti- ja rallikisoja.

Latvala totesi olevansa tyytyväinen siitä, että MM yksittäisissä ralleissa on tullut runsaasti voittoja monena vuotena. Mutta koskaan en kuitenkaan pisteitä kertynyt aivan niin paljon, että ne olisivat riittäneen kokonaisvoittoon. MM-hopeaa tuli kolmena vuonna ja pronssia heltisi kahtena.

– Mutta saavutinhan sitten nuorena tavoitteekseni laittaman maailmanmestaruuden. En kuitenkaan kuljettajana, vaan Toyotan rallitallin johtajana. Myös tällä kaudella on MM-merkkimestaruuteen hyvät mahdollisuudet, iloitsi Jari-Matti.

Takimmaiseen seinänvieri penkkiin sopivat istumaan vain osa kruunuhäätanssijoista.

VIESTINTÄNEUVOS, TAUNO ÄIJÄLÄ oli juhlapuhujana Töysä-viikon pääjuhlassa, joka oli samalla Töysä-Seuran 70-vuotisjuhla. Taunon isä toimi Töysän rautatieaseman päällikkönä vuosina 1950-56 ja Tuurissa 1956-65. Joten Tauno vietti nuoruusvuotensa Töysässä. Hakojärvellä Tauno meni kouluun neljännelle luokalle

TV-3 ohjelmapäällikön tehtävistä Äijälä pääsi eläkkeelle v. 2001. Sen jälkeen hän palasi päivätyöhön Liikenne- ja viestintäministeriöön projektipäälliköksi. Se pesti päättyi v. 2008. Ja siitä saadun kokemukset veivät eläkeläisen konsultoimaan 11 eri maahan television digisiirtymään liittyvissä asioissa. Ähtärin Mustikkavuorella tansseissa hän tapasi Inhasta asuvan Kaijan, josta hän sai hyvän vaimon. Perheessä on kaksi juristitytärtä ja kuusi lastenlasta.

Äijälä totesikin olleensa eläkkeellä vasta 6 vuotta. Ikää on kertynyt miehelle 81-vuotta.
Tauno muisteli laajasti Töysän ja Tuurin aikoja, toteamalla Töysän olevan aina mielessä. Tuttuja on tällä seutua paljon. Säännöllisesti käymme Etelä-Pohjanmaalla, Ähtärissä sekä Keskisen kyläkaupassa ja Töysän Kenkätehtaalla jne. Nyt kolmannen kerran puhumassa Töysä-viikon juhlassakin, edelliset ovat vuosilta 1988 ja 2004.

-Toteankin teille töysäläiset, että epävarmuuden hetkellä kotiseutu luo turvallisuuden tunteen. Tutkimukset todistavat töysäläisten olevan ikinuoria ja elävän vanhoiksi.

Juhlapuhuja Tauno Äijälä.

Luonteeltaan täällä asuvat ovat hyväntahtoisia, mutta myöskin tarvittaessa kriittisiä ja suorasanaisia.
-Töysäläiset ovat aina töysäläisiä, vaikka kunta liittyikin hallinnollisesti Alavuteen. Pitää kuitenkin muistaa se, että kyseessä ei ollut mikään rakkausavioliitto.

Asuinpaikan identiteetti on tärkeä selkeyttää. Tärkeää on samalla muistaa menneisyyttä ja nykyisyyden tekijöitä.

Puheessaan Tauno Äijälä ehdotti rakennettavan puusta, Akonkosken Sahan kohdalle, valtatien vastakkaiselle puolelle pelonreunaan suuren taulun. Siinä pitää lukea: TÖYSÄ. Sen voisi varustaa myös entisellä Töysän- ja nykyisin Alavuden vaakunallakin-. Se olisi myöskin todellista, voimamies Tohnisen Äijän perintöä.

Juhlan alkuun nautittiin Anni ja Reijo Tikkamäen laittamat kahvit, Tohnisen kakkujen kanssa. Tervehdyssanat esitti juhlivan yhdistyksen pj. Tapani Ala-Mutka. EL:n Eloisat-kuoro lauloi Pirkko Rankilan johdolla. Musiikkia ja laulua esittivät Klaus Lavila, Timo Rinta-aho ja Hanna Murtomäki-Kukkola. Töysän NS:n naiskuoro lauloi, juhlan juontaneen Ritva Sorilan johdolla. Anelma Myllymäki johti kruunuhäätanssijoiden esityksiä.

Seppo Harju esitti laatimansa historiikin. (se on luettavissa äsken ilmestyneestä ”Kotiseudun Kasvot-lehdestä). Tuhtia kuva- ja juttulehteä on myytävänä mm. Kirjastossa. Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin sai vastaanottaa Ritva Sorila, hopeisen Tarja Ylimäki ja pronssisen Janne Vuorela. Tilaisuus päättyi EL:n Eloisat-kuoron esittämään ”Tämä taivas Tämä Maa” lauluun.

Ennen pääjuhlaa kokoonnuttiin Jumalapalvelukseen, jossa saarnasi kappalainen Elina Mäki ja kanttorina toimi Mari Järvinen. Sankarihaudoille laskettiin Alavuden kaupungin ja Töysä-Seuran kukkalaitteet. Puheen piti Erkki Vainionpää.


 

vanhat kuorma-autot tukim

JÄTÄ KOMMENTTI