Kuntalaisten luottamus kunnalliseen päätöksentekoon kohentunut

0

Kuntalaiset suhtautuvat aiempaa positiivisemmin kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin.

Suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut läpi tarkasteluajanjakson 1996-2020 pikemmin kriittistä kuin positiivista, mutta luottamus on vähitellen kohentunut. Kuntalaisten luottamusta kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin on kartoitettu osana Kuntaliiton suurta kuntalaistutkimusta.

Tutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väitteistä. Suurin osa vastaajista suhtautuu esitettyihin väittämiin neutraalisti. Tutkimuksesta ilmenee, että kuntalaiset suhtautuvat kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti.

Kuntalaiset suhtautuvat pikemmin positiivisesti kuin negatiivisesti kuntien palveluista ja päätöksistä tiedottamisen riittävyyteen sekä siihen, että kunnan päättäjät huolehtivat hyvän elämän edellytyksistä omassa kunnassa.

Toisaalta vastauksissa esitettiin myös kriittisiä arvioita. Vastaajista 40 prosenttia arvioi, että valtakunnan tason päättäjät eivät pidä hyvin huolta elämisen edellytyksistä heidän asuinseudullaan. Lisäksi 35 prosenttia vastaajista koki, että heidän kunnassaan ei kuunnella kuntalaisten mielipiteitä.

– Vaikka tasaista positiivista kehitystä on vuosien saatossa onneksi tapahtunut, on kuntalaisten luottamuksen rakentamisessa yhä parannettavaakin. Tulevissa kuntavaaleissa valittavilla valtuutetuilla on keskeinen rooli luottamuksen rakentamisessa, erityisesti avoimuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisen kautta. Kuntapäättäjien kannattaa myös kiinnittää entistäkin enemmän huomiota oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja eri väestöryhmien tasavertaiseen kohteluun, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Nuorimmat ja vanhimmat kuntalaiset luottavat kunnan päätöksentekoon eniten

Kuntalaiskyselyn mukaan vastaajien eri ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, äidinkieli ja koulutus vaikuttavat kunnan päätöksentekoon kohdistuvaan luottamukseen.

Tuloksista ilmenee, että muutokset kunnan taloustilanteessa ja kunnan päätöksentekoilmapiirissä heijastuvat herkästi kuntalaisten luottamukseen kunnan päätöksentekoon.

Vastausten mukaan naiset suhtautuvat kunnalliseen päätöksentekoon miehiä luottavaisemmin. Samoin ruotsinkielinen väestö suhtautuu päätöksentekoon luottavaisemmin kuin suomenkieliset.

Selkeitä eroja on havaittavissa myös muiden taustatekijöiden osalta. Esimerkiksi korkeakoulutuksen omaavat ovat luottavaisempia, kuin vähemmän koulutetut. Samoin korkeintaan viisi vuotta nykyisessä kunnassa asuneet ovat luottavaisempia kuin sitä pidempään kunnassa asuneet vastaajat.

– Tulokset osoittavat, että luottamuksen kokemukseen vaikuttaa moni taustatekijä. Kiinnostavaa on myös se, että nuorinta ja vanhinta ikäluokkaa edustavat ovat luottavaisempia, kuin 30–69 -vuotiaat, Pekola-Sjöblom toteaa.

Kuntalaisten luottamus kunnan päätöksentekoon on yhteydessä myös kuntarakenteellisiin tekijöihin kuten kuntakokoon. Tulokset vaihtelevat kunnittain paitsi kuntakokoluokkien välillä myös kuntakokoluokkien sisällä.

Luottamus kunnan päätöksentekoon on suurinta 10 001–20 000 asukkaan tutkimuskunnissa ja heikointa 50 001–100 000 asukkaan kunnissa. Kuntakeskuksessa asuvat luottavat kunnalliseen päätöksentekoon enemmän, kuin keskustan reuna-alueilla, lähiössä tai haja-alueella asuvat.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista.


 

PTV mansikkasumppa1

JÄTÄ KOMMENTTI