Hiekkatien kunnostus – ” Ei oo kohden koskaan”!

0
Hiekkateille pitäisi kalliomurskeen laitaa siihen aikaan, että isommatkin "rakeet" uppoisi autojen pyörien painosta pintakerroksen sisään. Se estäisi ainakin hieman, ettei murske menisi ojien täytteeksi.

Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä

Vanhan kansan sanonnassa (viisaudessa) todetaan: ”ei oo kohden koskaan”.

Tällaisella toteamuksella tarkoitetaan muun muassa erilaisia toimenpiteitä, työtapoja, säätä, tapahtumia ja ruuan valmistustakin. -Esimerkiksi suolaa ja mausteita ei ole sopivasti. Yleensä sellaista asioita, jonka lopputulokseen ei ole jotkut tyytyväisiä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hiekkateiden sekä muidenkin kulkuväylin kunnossapito- ja huoltotoimet on nykyaikana yksi eniten esillä oleva tällainen toimenpide. Liikenneväylistä siedettyjä arvosteluja ja mielipiteitä kuunnellessa, voikin useimmiten todeta, ”ei oo kohden koskaan”.

Ensinnäkin siitä ollaan monta mieltä, pitääkö hiekkateiden sorastus suorittaa talven jälkeen heti keväällä, tai syksyllä? Moni on ehdottomasti sitä mieltä, että heti keväällä, kun routa on sulattanut ja pehmentänyt hieman tien pintaa. Näin murske uppoaa ja sitoutuu katteena mukavasti tiehen.

Joku valveutunut Keisalantien käyttäjä, tai tienvarren asukas, on pystyttänyt selvän toiveen- ja huomautuksen murskeen laadusta. -Ainakin seuraavaa vuotta varten.

Yleisesti teiden ylläpidossa suositaan kuitenkin syyssorastusta. Maalaisjärkiset toteavat syksyllä suoritettavan, kalliomurskeen laiton huonoksi hommaksi. Ja käytäntö on monella tiellä osoittanutkin sen, että kesän kovettamien hiekkateiden pintaan ei murske uppoa.
Kiviaines liikkuu yleisesti ojien täytteeksi, auton pyörien vaikutuksesta. Lopullisen siirron ojiin suorittaa, heti ensilumien tullessa lumiaurojen terät. Seurauksena, tästä on lisää rahallisia kuluja ja työtä, kun täyttyneet ojat pitää kaivaa auki muutaman vuoden välein.

Myöskin autoista rikkoontuu tuulilaseja ja peltipinnat pirskuvat. Auton hallittavuus heikkenee. Jos ja kun tielle on levitetty 10-15 sentin paksuinen, suurirakeinen murskepatja, niin ainakin henkilöauto seilaa kuin vene sivutuulen aallokossa.
Monella tiellä ajettaessa näyttää- ja tuntuukin siltä, että se kiviaineesta puuttuu sitova 0 mm. ”kivituska” puuttuu kokonaan?

Murskeen raekoko on myöskin ratkaisevaa. Suuremmillaan se saattaa olla läpimitaltaan jopa 32 mm. ja jopa suurempaakin. Parasta on asiantuntijoiden ja käytännön kokemusten perusteella 0-12 mm.

Kuvat: Pentti Hautala


 

JÄTÄ KOMMENTTI