Aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueet ovat ratkaisu – eivät ongelma
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut luottamus julkiseen valtaan. Sen perustana on myös julkisten toimijoiden keskinäinen rakentava, tarpeen mukaan kriittinenkin, mutta kuitenkin tosiasioihin perustuva vuoropuhelu.
Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen.
Keskustelussa esitetyt arviot hyvinvointialueista ovat irtautuneet monin osin tosiasioista ja perustuvat mielikuviin. Esimerkiksi luottamushenkilöiden määrä on kansallisesti vähentynyt eikä lisääntynyt uudistuksen myötä. Samalla päätöksenteko on aiempaa avoimempaa.
Hyvinvointialueet ovat ratkaisu, eivät ongelma. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii aikaa. Nyt on keskityttävä palveluiden sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen, eikä uusiin hallinnon uudistuksiin. Spekulointi alueiden yhdistämisellä ei tuo ratkaisuja tähän tilanteeseen.
Kärkevän julkisen keskustelun vaikutukset näkyvät. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt. Hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Henkilöstö tekee merkityksellistä työtä. Syyttelevä julkinen keskustelu nakertaa henkilöstön motivaatiota ja julkisten työnantajien vetovoimaa.
Huono kierre pitää katkaista. Julkisten toimijoiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa. Siksi aluehallitusten puheenjohtajat edellyttävät kaikilta toimijoilta rakentavaa vuorovaikutusta.
Julkisten toimijoiden välistä epäluottamusta ja kriisipuhetta lietsova ilmapiiri on haitallinen suomalaisen yhteiskunnan menestyksen, jopa kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse on myös Suomen kyvystä toimeenpanna vaativia, pitkäjänteisiä reformeja ja ylläpitää kriisinkestävyyttä.
Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tekevät parhaansa kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin sosiaaliset perusoikeudet ja julkisen talouden kantokyky saadaan tasapainoon.
Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus siihen, että palveluita saa silloin kun on tarve ja hätä. Tätä me kaikki toimijat rakennamme yhdessä.
– Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala
Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti on selkeä. Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.
Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, korostavat hyvinvointialuejohtajat yhteisesti.
Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta.
Keskustelun keskiössä on alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.
”Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan”, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta
Kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa siten, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.
Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.
”Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa”, sanoo Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.
Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla.
Talouden tasapainon lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin
Hyvinvointialuejohtajat ovat sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.
Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.
Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.
Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.
Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti.
