Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Paula Risikko ovat huolissaan kevään abiturienttien tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta asemasta osallistua ylioppilaskirjoituksiin, sekä kevään korkeakoulujen ja yliopistojen pääsykokeiden toteutuksesta.
Edustajat ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen hallitukselle ylioppilaskokeisiin osallistuvien abiturienttien ja korkeakouluun hakevien tasavertaisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta pitkittyneessä koronaepidemiassa.
Viime keväänä koronavirus ja sen leviäminen vaikutti suuresti koulutuksen järjestämistapoihin sekä opiskelijavalintoihin. Nyt lukuvuoden 2020–2021 aikana on jouduttu tarkastelemaan opetusjärjestelyitä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, COVID19-tautitilanteen vaihdellessa.
– Lukiolaiset ovat olleet viimeisen vuoden aikana hybridiopetuksessa, eli osa lähiopetuksessa ja osa useamman kuukauden ajan kokonaan etäopetuksessa riippuen missä päin Suomea asuvat ja millainen koronatilanne alueella vallitsee. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa tautilanne on ollut hankalin, lukiolaiset ovat olleet jo yhteensä kuukausia etäopetuksessa. Tämä jo itsessään antaa eriarvoisen lähtökohdan ylioppilaskirjoituksiin valmistumiselle ja osallistumiselle. Osalla lukiolaisista ja abiturienteistä on haasteita etäopetuksessa, mm. oppimisen tuen ja sen vaihtelevuuden kanssa sekä itseohjautuvuuteen oppimisessa, edustajat huomauttavat.
– Ylioppilaskirjoitukset jännittävät ja stressaavat nuoria, koska halu onnistua ja menestyä on suuri. Kirjoituksiin panostaminen vaatii normaalioloissakin paljon tukea ja motivaatiota. Koronan aiheuttama tilanne on abiturienttien kannalta kamala, sillä pitkittynyt etäopetus on aiheuttanut monelle nuorista ahdistusta, yksinäisyyttä ja osalle jopa mielenterveysongelmia. Etäopetuksen ja ylioppilaskirjoitusten aiheuttama kuormitus on osalle abeista suuri ja tulee vaikuttamaan tuloksiin, Risikko jatkaa.
Tämän vuoden kirjoitusten osalta ylioppilaslautakunta on päättänyt, että ylioppilaskirjoitusten aikaa laajennetaan ja kirjoituspäiviä lisätään. Tämä toteutuu muuttamalla kevään 2021 koepäiviä niin, että kaksi reaalikoepäivää jaetaan neljäksi koepäiväksi ja matematiikan koepäivä jaetaan kahdeksi koepäiväksi. Tämä helpottaa tautitilanteessa, kun henkilömäärät kirjoituksissa voidaan pitää pienempinä.
– Kuitenkaan etäopetuksen aiheuttamaan oppimisvajeeseen ja oppimisen epätasa-arvoisuuteen tällä joustolla ei vaikuteta. Vaikka ylioppilastutkinnon suorittaminen on Suomessa joustavaa, emme voi vain lohduttaa nuoria kehottamalla uusia myöhemmin kokeita. Jos ylioppilaskokeet menevät huonosti, on odotettava taas yksi vuosi, kunnes voi hakea uudelleen koulutuspaikkaa. Ylioppilastodistuksen merkitys pääsykoevalinnoissa on merkittävästi kasvanut, mikä lisää painetta ylioppilaskokeessa onnistumisessa. Yksi ylimääräinen vuosi on nuoren elämässä pitkä aika, Laiho toteaa.
Kokoomusedustajat nostivat kirjallisessa kysymyksessään esiin myös viime keväänä kesken valintaprosessin muutetut pääsykokeiden aikataulut ja pääsykokeiden määrän vähentämisen, samalla kun todistuksella valittavien osuutta kasvatettiin. Muutokset rikkoivat hakijoiden oikeusturvaa, kun yliopistot pyörsivät aiempia päätöksiään. Eduskunnan oikeusasiamiehelle jätettiin viime keväänä yli sata kantelua yliopistojen opiskelijavalinnoissa noudatettavista menettelyistä koronaviruspandemian aiheuttamien poikkeusolojen takia.
– Hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus täytyy varmistaa myös poikkeusolojen aikana. Korkeakoulujen autonomiasta huolimatta, opetus- ja kulttuuriministeriön on näytettävä poikkeusoloissa tietyt oikeudelliset reunaehdot, koordinointia sekä johtajuutta, jotta hakijoiden yhdenvertainen kohtelu voi toteutua. Hakijoille tulee riittävän ajoissa viestiä valintojen toteutuksesta ja järjestelyistä sekä vaatimuksista. Ennustettavuutta, johdonmukaisuutta ja riittävän selkeää ja ajantasaista viestintää ei voi korostaa liikaa yhteishaun, että valintojen vaatimuksissa ja toteutuksessa, edustajat päättävät.
