Miksi ei urheiluseuroille? – Etapin Alavuden jäteasemalle paljon pokaaleja!

1
Etapin Alavuden jäteasemalla oikein säpsähdin ja manailin, kun huomasin rautaromujen joukossa olleet hienot palkintopokaalit. -Ihmettelin oitis, että miksi niitä ei ole lahjoitettu urheiluseuroille?

Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus/Töysä

Olen monasti ihmetellyt sitä, miten hyviä tavaroita kuskataan jäteastioihin, metallikeräykseen ja jäteasemille. Sellaisia käyttötavaroita ja esineistä, joille monille olisi kuntoa vielä hyötykäyttöön.

Kesäkuun 18-19 päivinä järjestettävän, SM-Pohjanmaan rallinkin pokaaleiksi kelpaisivat, jäteasemalla kuskatut kaivertamattomat pokaalit ja lautaset!!

Esineistä mainittakoon, näin kesän alkaessa, ajokuntoiset polkupyörät. Sekä pienellä kunnostuksella käyttöön korjattavat grillit, ruhonleikkurit sekä muut pihan- ja puutarhan hoitoon tarvittavat koneet ja työkalut.

Usein katsoo monia, kierrätyspaikkoihin ja jäteasemille vietyjä kapineita suorastaan himoiten. Ajattelee kuinka hyvään tarpeeseen se ja tuo esine olisi.

Eräältäkin rouvalta oli leipäkoneesta ”korkannut” taikinakoukku. – Hän näki samanlaisen koneen ja ehjän koukun Etapin jätteiden vastaanottopaikalla. Kysyi rehellisenä ihmisenä, että saisiko ehjän osan ostaa koneeseensa?

Jäteaseman hoitaja vastasi, että täältä ei myydä mitään, eikä saa ottaa?

Maalaisjärkistä naista vastaus ihmetytti. Näin siksi, kun hyöty olisi ollut molemmin puolinen. Mutta tarvittavan osan puuttuessa joutui sitten omakin leipäkone hylkytavaraksi ja myöhemmin jäteasemalla.

Rouvaa jäi kuitenkin mietityttämään, menikö se hänen himoitsema taikinan sekoituskoukku minihinnalla sulatukseen, tai romumetalliksi? Hieman katui rehellisyyttään. ”Olisinhan minä tietenkin voinut, laittaa romukokeesta koukun takkini taskuunkin. Eikä kukaan olisi kaivannut ja perään kysynyt”.

Minuakin on usein Etapin Alavuden vastaanottoasemalla asioidessani ihmetyttänyt, kuinka hyvää tavaraa sinne viedään.

Suorastaan kiukku nousi pintaan äskettäin, kun näin metalliromujen seassa yli 50 hienoa palkintopokaalia ja lautasta. Kookkaimmat pokaalit olivat lähes 0,5 metrin korkuisia ja lautasetkin olivat isoja.

”Mieli teki lastata kaikki pokaalit autooni ja jakaa urheiluseuroille”.

Pokaaleissa ja palkintolautasissa ei ollut mitään kaiverruksia. En saanut selväksi, mistä ne olivat tuotu? Kummastelin, miksi ei tuoja ollut lahjoittanut niitä kilpailuja järjestäville seuroille.

Ihmettelin mikä taho- tai kuka on niin ajattelematon ollut, että on kuskannut jäteasemalle, arvokkaat palkinnot. Päivittelin kaverillenikin, kuinka esimerkiksi urheiluseurat olisivat ottaneet ne kiitollisuudella vastaan. Monet kisat olisi palkinnoilla järjestetty ja niiden saajat ihmetelleet, mistä ja kuinka nyt jaetaan näin arvokaita palkintoja.

Pitäisi kyllä vielä kuntouttaa vanhoilla päivilläni kuuluissa tutkivaa journalismini taitoa, että mihinkä hienot palkinnot Alavuden jäteasemalta päättyivät. Sitä, että heräsikö hyötykäytön mahdollisuuteen kukaan jäteyhtiön toimijoista?

Muistan omalta kohdaltani, kun lahjoitin Töysän Vedolle muutama vuosi sitten lähes 200 palkintoni. Sellaisia, joissa oli kaiverruksena 1, 2, ja 3. Niillä TöVe järjesti monet kilpailut.

Kuvat: Pentti Hautala


 

1 KOMMENTTI

  1. HYVÄ PENTTI!
    Olen viime aikoina jopa ihmetellyt J-Pnewsiä lukiessanni miten veteraanitoimittaja Pentti Hautala hoksaa ja löytää niin mielenkiintoisia ja kiinnostavia jutunaiheita jatkuvasti. Sellaisia, joita muissa lehdissä ei ole, tahi ei uskalleta tuoda julki.

    Näistä monista viimeisenä, hyvin esitettynä juttu palkintopokaaleista Alavuden jäteasemalla. Todellakin moni urheiluseura olisi ollut kiittollinen noista pokaaleista.
    Kiitos Pentti ja J-Pnews!

    Monien puolesta Kalle Ylinen kavereineen, Jyväskylä

JÄTÄ KOMMENTTI